SM:t, lauantai

Tokon SM:t olivat tänä vuonna Imatralla 24.-25.7. Lähdimme matkaan jo perjantaina. Myrakin pääsi tällä kertaa mukaan. Alla Myra valmiina lähtöön.


Leena ja Kipi lähtivät mukaan. Lisäksi mukana oli tietenkin liuta treenikavereita, jotka osallistuivat myös SM:iin. Majoituimme isommalla porukalla Imatran valtionhotellissa, Rantasipissä.

Alla Kentsu hotellihuoneessamme sängyllä. Se on niin hassu, kun se on ihan fiiliksissä aina kun lähdetään "kavereiden kanssa reissuun". Se pomppi sängyllä kuin pikkulapset heti huoneeseen päästyään.

Kävimme katsastamassa kisapaikan jo perjantai-illalla. Pystytimme samalla juuri ostetun kimppateltan. Kisa-alusta vaikutti hyvälle - tiheää ja todella lyhyttä nurmea. Se vaikutti myös melko pitävälle. Lauantaiksihan oli luvattu vesisadetta ja +14 astetta.

Hotellille palattuamme ehdimme katsomaan Vuoksen vedenlaskua. Nappailin muutamia kuvia koirista hotellin takapihalla.

Illalla söimme porukkamme kanssa hotellin ravintolassa. Mietimme voiko sääennuste pitää todellakin paikkansa. Helteitähän on ollut juhannuksesta asti, ja sunnuntaiksikin oli luvattu +31. Voisiko tosiaan siinä välissä olla yksi kylmä päivä?

Illallisen jälkeen kävimme Leenan kanssa kävelyttää koiria Vuoksen rannalla.

Yllä Kipi, Myra ja Kentsu. Alla valtionhotelli illan pimeydessä. Se on kyllä aika hienon näköinen paikka.

Lauantaiaamuna saimme todeta, että sääennusteet pitivät kerrankin paikkansa. Vettä satoi, ja auton lämpömittari näytti +12,5. Päivän mittaan vesisade laantui, eikä se onneksi ollut kertaakaan kamalaa kaatosadetta. Ukkoseltakin vältyttiin. Kaiken kaikkiaan sää oli lopulta aika ok, joskin päivän aikana tuli hieman kylmä, mikä tuntui oudolta kaikkien hellepäivien jälkeen.

Evl oli jaettu neljään kehään. Ensimmäisessä tehtiin paikallaolot. Sen jälkeen joutui odottamaan melko pitkään omaa vuoroaan yksilöliikkeisiin, mutta sitten kehiin pääsikin melkeinpä suoraan. Kentsu oli suunnilleen puolivälissä, mutta ehti tehdä liikkeet ennen lounastaukoa.

Yksilöliikkeet tehtiin kolmessa kehässä. Ensin seuraaminen ja ruutu, sitten tunnari, kaukot ja ohjattu ja viimeisenä idari, luoksetulo ja hyppynouto.


Alla pari yleiskuvaa kisa-alueelta.

Kentsu teki tasaisen ja ehjän suorituksen. Luoksetulo oli selvästi alle Kentsun tason. Se kyllä teki kaikki pätkät hyvin samalla tavalla, joten liike oli niin sanotusti tasapainossa. :) Mutta sillä kesti molemmissa stopeissa hetki reagoida käskyyn.

Kentsun kanssa oli ilo olla kehässä, ja se tuntui tosi hyvälle. Olin silti todella yllättynyt kuultuamme, että voitimme luokkamme. Lisäiloa tuli joukkueemme menestyksestä. Kuuluimme SBCAK:n kakkosjoukkueeseen, joka muodostui kelpieistä. Yksi alaluokan koirista ei päässyt paikalle, eikä myöskään varakoira, joten kahdelle alaluokan koirakolle tuli varmasti lisäpaineita. Hyvin meni, ja joukkueemme oli viides.


Alakuvassa odottelemme palkintojenjaon alkamista.

Lauantain kolme parasta: minä ja Kentsu, Katja ja Zen, Jessica ja Katla.

Kentsun kuvaamista. Alakuvan on ottanut Kimmo P.

Lauantain taitavin, hieno Kenneli! :)

Alla kelpiejoukkueemme. Vasemmalta Leena ja Retta, Mari ja Pate, Taina ja Misty sekä minä ja Kentsu. (Kuvan nappasin Marin arkistoista.)

Illalla söimme taas linnahotellin puolella pyöreän pöydän loosissa. Illan päätteeksi käytimme Marin kanssa koirat vielä pitkällä rentouttavalla kävelyllä.

(Suurin osa kuvista on mun ottamia, mutta mm. palkintojenjakokuvat otti Tesu.)

SM:t, sunnuntai

Sunnuntaina sää lämpeni taas. Kun aurinko oli pilvessä, sää oli aika mukava. Kun aurinko pääsi näyttäytymään, oli polttavan kuuma. Mutta siihenhän on jo totuttu tässä kesässä. :) Saimme arvonnassa numeron 12. En juurikaan ehtinyt seurata muiden suorituksia, kun sai olla vähän väliä juoksemassa häkin ja kehän väliä. Liikkeet tehtiin nimittäin yksi kerrallaan. Koin sen jostain syystä tosi haasteelliseksi. Ehkä väsymys jo painoi. Joka tapauksessa oma olo tuntui aina todella löysältä ennen kehään menoa. Alakuvissa ollaan arvonnassa.

 

Kentsu teki sunnuntaina pitkälti melko identtisen suorituksen verrattuna lauantaihin. Jos siis katsoo isoja linjoja. Toki pienissä yksityiskohdissa löytyy eroja. Esimerkiksi ohjatun merkki oli lauantaina huonompi kuin sunnuntaina (kun ajatellaan Kentsun tapaa tehdä merkki), mutta lauantaina saimmekin arvonnassa oikean ja sunnuntaina vasemman. Kun haettavana on oikea kapula, Kentsu tekee toisinaan merkin hieman huonommin kuin kun haettavana on vasen. Tunnarissa Kentsu oli lauantaina siistimpi kapuloilla, sunnuntaina oli aistittavissa pientä huolettomuutta. Luoksetulonkin Kentsu teki molempina päivinä yhtä huonosti, joten kyllä se aika tasainen oli. :) Pisteitä katsottaessa ei tietty uskoisi, että suoritukset olivat hyvin samankaltaiset. Mutta ei pisteitä voikaan koskaan verrata. Totuus Kentsun tasosta lienee jossain lauantain ja sunnuntain pisteiden välillä.

Paikalla istuminen sunnuntaina.

Alla seuraamiskuvia. Se on edistynyt kyllä huimasti siitä, kun hajoitin liikkeen atomeiksi keväällä. Vielä vajaa kuukausi sitten liike oli täysin kesken hitaan, juoksun ja käännösten osalta, mutta nyt nekin sujuvat kivasti. Vasemmalle käännökset eivät vielä ole sitä, mitä niiden pitäisi olla, mutta pikkuhiljaa... :)

Alla kuvia ohjatusta noudosta.

Kuvia luoksetulosta.

Ilman epäonnea emme sunnuntaina selvinneet. Meidän kohtaloksi koituivat lentävät öttiäiset. Puolivälissä oli paikallamakuu, jossa Kentsu makasi normaaliin tapaan rauhallisena. Kun aika täyttyi ja tulin piilosta, näin kuinka Kentsu kääntyi juuri kurottautumaan oikeaa lonkkaansa/pyllyään kohti yrittäen ottaa sieltä jotain. Samalla se nousi istumaan. Se näytti siltä, että ei tainnut edes tajuta mokanneensa.

Alakuvassa paikallamakuu, kun ötökkä ei vielä tullut häiritsemään. (Hups, ollaanpa sitä hyvässä järjestyksessä rivissä...)

En tiedä mikä Kentsua häiritsi, mutta veikkaan sen olleen samanlainen öttiäinen kuin minkä saimme riesaksemme idarissa. Paikallamakuun nollaantumisen jälkeen oli kieltämättä hieman vaikeuksia saada itsensä tsempattua kehään, mutta onnistuin siinä mielestäni melko hyvin. Tsemppi alkoi tosin uhkaavasti valua ties minne, kun näin seuraavan epäonnemme lentävän Kentsuun kesken idarin.

Idarin alku sujui ihan normaalisti, mutta kun olin palaamassa seisomiskierrokselta ja koiraa edeltävällä sivulla, näin miten jokin lentävä ötökkä laskeutui Kentsun oikealle kankulle. Kentsukin huomasi sen ja kurottautui sitä kohti pitäen kuitenkin jalat paikoillaan. Yleensähän noi lentävät pirut tulevat ja menevät, mutta tämä olikin erilainen. Se jäi Kentsuun koko loppuliikkeeksi. Kaiken lisäksi se lähti vaeltamaan Kentsun kroppaa pitkin. Se lähti oikealta puolelta lonkkaa ja päätyi vasemmalle puolelle niskaan. Olo ei ollut kovin mukava, kun en voinut muuta kuin katsoa aina kierrokselta palattuani missä kohtaa Kentsua ötökkä nyt liikkui. Kentsulla oli suuria vaikeuksia öttiäisen kanssa. Näin myöhemmin videolta, miten Kentsu yritti istumisen aikana kolmesti ottaa ötökän pois itsestään. Ei voi kuin nostaa hattua Kentsulle, että se teki ikävästä häiriöstä huolimatta kaikki asennot oikein ja pysyi niissä. Jouduin liikkeen jälkeen "irrottamaan" ötökän Kentsusta. Se kun ei lähtenyt huitaisemalla minnekään.

Kyllä harmitti Kentsun puolesta, mutta ei voi mitään. Elämä on joskus epäreilua, ja nyt huonon tuurin piti sattua meidän kohdalle.

Alla pieni taistelija idarissa. Korvat on kyllä ihan luimussa raasulla. Se ötökkä muuten näkyy mm. videolla ja muutamassa valokuvassakin...

Kuvia hyppynoudosta.

Viimeinen liike oli ruutu.

Kentsun loppusijoitus oli SM-7. Olin siihen ihan tyytyväinen, ja olin ennen kaikkea Kentsuun tyytyväinen. Itseeni en niinkään, sillä annoin ihan liikaa vaikuttaa omaan fiilikseen sen, että teimme liike kerrallaan. Tilanne oli kuitenkin kaikille sama, joten ihan turhaan jotenkin stressasin asiasta, enkä ehkä siksi saanut itsestäni kaikkea irti. Kentsulla ei onneksi tuntunut olevan vaikeuksia. No tiedänpä nyt mitä asiaa kehittää itsessäni.

SM-kulta meni Katjalle ja Zenille, hopea Jessicalle ja Katlalle (jee!) ja pronssi Heidille ja Metelle. Onnittelut kaikille sekä muillekin tulokseensa tyytyväisille!

Jos haluaisi jossitella, niin jos meillä ei olisi ollut ötökkäongelmia, Kentsu olisi saanut ykkösen ja sijoittunut neljänneksi. Jossittelu on kuitenkin turhaa - ja jokainen voisi jossitella. Joten ei auta muu kuin ottaa opiksi siitä missä olin selvästi itse heikoimmillani ja lähteä kohti uusia haasteita Kentsun kanssa. Onneksi sen kanssa on kiva treenata ja kisata.

ps. Kaikki kuvat on ottanut joko Kimmo P tai Silja Schmeikka.

Retkipäivä

Kesälomaan on vielä viikko aikaa, mutta otin jo pientä esimakua vapaapäivän muodossa viime perjantaina. Vietimme silloin kiireettömän hellepäivän Salmen ulkoilualueella yhdessä Leenan ja Kipin kanssa.

Mukana menossa olivat (ikäjärjestyksessä):
Myra



Kip


Ken

Hurjan helteen takia emme kävelleet hirvittävän pitkiä matkoja, vaan keskityimme enemmän oleskeluun eräällä rannalla ja grillikatoksella. Sinne oli vain muutaman kilometrin kävely.

Koirista piti tietenkin ottaa poseerauskuvia. Kipi ei ollut jostain syystä kovin halukas kuviin, ja se rojahtikin lähes Kentsun päälle istumaan. :)

Myra jäi tämän ison kiven päälle pidemmäksikin ajaksi makoilemaan. Siitä näki hyvin joka suuntaan - grillikatokselle ja ohi menevälle kävelytielle.

Olimme reissussa seitsemisen tuntia, joten olimme ottaneet myös eväät mukaan grillausta varten. Samalla taukopaikalla oli eräs vaeltaja, joka kokkaili italianpataa purkkilihalla höystettynä. Lihaa jäi yli hänen tarpeen, joten koirat saivat siitä osansa - ja vaeltaja sai koirista uuden ystävän (jota ne myös osasivat hyödyntää rapsuttajana ja kepinheittäjänä :)).

Grillivahdit.

We were here.

Välillä levättiin.

Välillä hengailtiin rannalla...

...ja uitiin.

Tällaisia kiireettömiä kesäpäiviä pitäisi ehdottomasti viettää useammin. Kotiin palasi väsyneet ja onnelliset koirat.