Mulla on nyt kesäloma, mikä tietää koirille enemmän aktiviteettia päiväsaikaan. Hyvin niistä kyllä näkee, että ovat tottuneet nukkumaan päivällä. Mikäli emme ole heti aamusta menossa minnekään, molemmat menevät takaisin nukkumaan aamukävelyn ja syömisen jälkeen. Molemmat ovat kyllä myös heti valmiita matkaan, jos lähdemmekin liikenteeseen.
Kerrankin on ollut aikaa olla kotipihallakin.
Paimennuskisoja katsomassa
Kävimme viime sunnuntaina katsomassa SBCAK ry:n järjestämiä paimennuskisoja Kiikalassa. Samalla pääsimme jännittämään treenikaverimme Sirken ja Tuurin suoritusta. Paikalla oli paljon muitakin tuttuja, joiden suorituksia oli kiva seurata.
Tässä yksi erä lampaita matkalla aloituspisteeseen.
Sirke ja Tuuri suoriutuivat radasta niin mallikkaasti, että PPR1-titteli napsahti kouraan.
Väsynyt mutta onnellinen, Tuuri Suuri palaa laitumelta hommat hoidettuaan.
Kisaan osallistui myös kaksi working kelpietä, joista näin toisen (kuvassa) suorituksen. Kyllä vaan ruskea keltaisin merkein on kaunis väri. :)
Tässä yksi erä lampaita matkalla aloituspisteeseen.
Sirke ja Tuuri suoriutuivat radasta niin mallikkaasti, että PPR1-titteli napsahti kouraan.
Väsynyt mutta onnellinen, Tuuri Suuri palaa laitumelta hommat hoidettuaan.
Kisaan osallistui myös kaksi working kelpietä, joista näin toisen (kuvassa) suorituksen. Kyllä vaan ruskea keltaisin merkein on kaunis väri. :)
kakkua ja treenejä
SM:ien jälkeen otimme rennosti emmekä tokoilleet lähes viikkoon. Kävimme pari kertaa liitelemässä agilityä, mutta muuten vain lenkkeiltiin ja oleskeltiin.
Seuraavana lauantaina aloitimme taas treenit. Olimme Malminkartanon nurmikoilla Marin ja Tesun kanssa. Siellä on aina hyvin häiriötä, ainakin jos on kaunis ilma. Samalta nurmikolta löytyvät auringonottajat, futaajat, frisbiin heittäjät ja me tokon treenaajat - ja kaikki sulassa sovussa. Ollaan joskus jopa treenattu kitaran soiton ja laulun tahdittamina. :)
Meidän koirat ovat tottuneita siihen, että esimerkiksi kesken ruutuun lähetyksen, luoksetulon tai ohjatun noudon ohjaajan ja koiran välistä voi lentää jalkapallo, ja hetken kuluttua siitä kipittää vielä pallon hakijakin.
Kentsulle rakennettiin pentuna motivaatio juosta ruutuun lelun avulla. Nykyisin ruudussa on hyvin harvoin lelu, mutta toisinaan yllätän Kentsun laittamalla ruutuun lelun, jonka se saa sieltä hakea. Lauantaina tein pitkästä aikaa niin. Tästä kuvasarjasta näkee hyvin, että ruudussa todellakin on lelu (eikä ruutunarut ole kiinnitettyinä maahan). :) Kuvasarjan on ottanut Mari Leiviskä (muut kuvat on mun ottamia).
Rimma noudossa. Taustalla näkyy hengailijoita ja futaajia.
Joku ohjatun merkillä.
Seuraavana maanantaina treenasimme Söderkullassa Marin, Tesun, Sirken, Jessican ja Terhin kanssa. Mukaan liittyivät hieman myöhemmin Christa ja Kevin. Ennen treenejä juhlistimme SM-menestystä syömällä muun muassa mansikkakakkua.
Sain Terhiltä aivan upean lyijykynäpiirroksen Kentsusta. K on siinä kyllä niin itsensä näköinen. Piirros menee kehystettäväksi ja pääsee kodin seinälle. Kiitos Terhi! Kyllä joillain vain on lahjoja. :) Piirroksen on siis tehnyt Terhi Wallin, vink vink, jos joku kaipaa itselleen hienoa piirrosta koirastaan.
Seuraavana lauantaina aloitimme taas treenit. Olimme Malminkartanon nurmikoilla Marin ja Tesun kanssa. Siellä on aina hyvin häiriötä, ainakin jos on kaunis ilma. Samalta nurmikolta löytyvät auringonottajat, futaajat, frisbiin heittäjät ja me tokon treenaajat - ja kaikki sulassa sovussa. Ollaan joskus jopa treenattu kitaran soiton ja laulun tahdittamina. :)
Meidän koirat ovat tottuneita siihen, että esimerkiksi kesken ruutuun lähetyksen, luoksetulon tai ohjatun noudon ohjaajan ja koiran välistä voi lentää jalkapallo, ja hetken kuluttua siitä kipittää vielä pallon hakijakin.
Kentsulle rakennettiin pentuna motivaatio juosta ruutuun lelun avulla. Nykyisin ruudussa on hyvin harvoin lelu, mutta toisinaan yllätän Kentsun laittamalla ruutuun lelun, jonka se saa sieltä hakea. Lauantaina tein pitkästä aikaa niin. Tästä kuvasarjasta näkee hyvin, että ruudussa todellakin on lelu (eikä ruutunarut ole kiinnitettyinä maahan). :) Kuvasarjan on ottanut Mari Leiviskä (muut kuvat on mun ottamia).
Rimma noudossa. Taustalla näkyy hengailijoita ja futaajia.
Joku ohjatun merkillä.
Seuraavana maanantaina treenasimme Söderkullassa Marin, Tesun, Sirken, Jessican ja Terhin kanssa. Mukaan liittyivät hieman myöhemmin Christa ja Kevin. Ennen treenejä juhlistimme SM-menestystä syömällä muun muassa mansikkakakkua.
Sain Terhiltä aivan upean lyijykynäpiirroksen Kentsusta. K on siinä kyllä niin itsensä näköinen. Piirros menee kehystettäväksi ja pääsee kodin seinälle. Kiitos Terhi! Kyllä joillain vain on lahjoja. :) Piirroksen on siis tehnyt Terhi Wallin, vink vink, jos joku kaipaa itselleen hienoa piirrosta koirastaan.
Kuvia SM:stä
SM-finaali sunnuntaina
Sunnuntaiaamu valkeni harmaana ja tihkusateisena. Sadekuuroja tuli pitkin päivää, mutta välillä aurinko paistoi todella kuumasti. Taisi olla aika tyypillinen vaihteleva Suomen kesäsää - välillä sai vetää huppua päähän ja kaivaa sateenvarjon esille, ja välillä taas tarkeni t-paidassa. Päivästä tuli kuitenkin parempi kuin mitä ennusteet olivat antaneet ymmärtää. Koko päiväksihän oli luvattu pelkkää sadetta. Onneksi niin ei käynyt.
Pakkasimme aamulla kamat autoon ja lähdimme ulkoiluttamaan koiria. Veimme ensin kävellen huoneemme avaimen leirintäalueella sijaitsevaan respaan.
Sitten poikkesimme kävelyreitillämme rantaan. Koirat olisivat halunneet mennä uimaan, mutta emme antaneet siihen lupaa. Aamukävely oli ihanan rento. Tuleva kilpailu ei juurikaan jännittänyt kumpaakaan meistä - Maria tai mua (koirat tuskin tiesivät tulevasta mitään :)).
Sitten olikin aika lähteä kisapaikalle. Sain Kentsun kanssa arvonnassa numeron 8. Se oli aika kiva lähtöpaikka. Ehti hyvin katsoa nollakoiran suorituksen ja parin ensimmäisen koirakon suorituksen, ennen kuin lähti hakemaan Kentsua häkistä ja lämmittelemään sitä. Oman suorituksen jälkeen sai rauhassa palkkailla koiraa, kävelyttää sitä hieman ja vielä ehti näkemään viimeisten suorituksia.
Mari oli juuri ennen meitä, Sirke oli muutama koira meidän jälkeen. Heidän suorituksia näin vain kurkkimalla, mutta onneksi ne ovat videolla, joten niitä pääsee näkemään myöhemmin tarkemmin.
Ylituomarina kisassa toimi Riitta Räsänen ja arvostelevina tuomareina Marja Ala-Nikkola ja Jari Salokanto. Molemmat tuomarit siis antoivat omat arvosanansa, ja niiden keskiarvo oli "lopullinen" pistemäärä.
Liikejärjestys oli sekoitettu. Ensin oli paikalla istuminen, jonka jälkeen yksilöliikkeet tehtiin kahden ryppäissä. Lopussa oli paikallamakuu. Tämän setin suoritti 19 koirakkoa. Aivan viimeisenä oli vielä edellispäivän voittajan, juoksussa olevan Sigman vuoro tehdä sama setti.
P-istumisesta Kentsu sai 9 ja 7,5 eli 8,25 p. Oli taas hieman huojutellut itseään. Ensimmäiset kaksi liikettä olivat hyppynouto (9,5 ja 9 = 9,25 p.) ja neliökävely (9 ja 8,5 = 8,75 p.).
Seuraavaksi kehään mentiin tekemään ruutu (9,5 ja 10 = 9,75 p.) ja seuraaminen (7 ja 8 = 7,5 p.). Veikkaan että seuraamisessa pisteitä meni tiiviydestä, mutta en tietenkään voi olla ihan varma, koska tuollahan ei anneta mitään suullista palautetta. Kentsun seuraaminen on kuitenkin omasta mielestä tosi siistiä - K säilyttää hyvin paikkansa, mutta varsinkin hitaassa se on pikkaisen tiivis. Se ei paina, mutta sen pää osuu hieman mun jalkaan.
Pakkasimme aamulla kamat autoon ja lähdimme ulkoiluttamaan koiria. Veimme ensin kävellen huoneemme avaimen leirintäalueella sijaitsevaan respaan.
Sitten poikkesimme kävelyreitillämme rantaan. Koirat olisivat halunneet mennä uimaan, mutta emme antaneet siihen lupaa. Aamukävely oli ihanan rento. Tuleva kilpailu ei juurikaan jännittänyt kumpaakaan meistä - Maria tai mua (koirat tuskin tiesivät tulevasta mitään :)).
Sitten olikin aika lähteä kisapaikalle. Sain Kentsun kanssa arvonnassa numeron 8. Se oli aika kiva lähtöpaikka. Ehti hyvin katsoa nollakoiran suorituksen ja parin ensimmäisen koirakon suorituksen, ennen kuin lähti hakemaan Kentsua häkistä ja lämmittelemään sitä. Oman suorituksen jälkeen sai rauhassa palkkailla koiraa, kävelyttää sitä hieman ja vielä ehti näkemään viimeisten suorituksia.
Mari oli juuri ennen meitä, Sirke oli muutama koira meidän jälkeen. Heidän suorituksia näin vain kurkkimalla, mutta onneksi ne ovat videolla, joten niitä pääsee näkemään myöhemmin tarkemmin.
Ylituomarina kisassa toimi Riitta Räsänen ja arvostelevina tuomareina Marja Ala-Nikkola ja Jari Salokanto. Molemmat tuomarit siis antoivat omat arvosanansa, ja niiden keskiarvo oli "lopullinen" pistemäärä.
Liikejärjestys oli sekoitettu. Ensin oli paikalla istuminen, jonka jälkeen yksilöliikkeet tehtiin kahden ryppäissä. Lopussa oli paikallamakuu. Tämän setin suoritti 19 koirakkoa. Aivan viimeisenä oli vielä edellispäivän voittajan, juoksussa olevan Sigman vuoro tehdä sama setti.
P-istumisesta Kentsu sai 9 ja 7,5 eli 8,25 p. Oli taas hieman huojutellut itseään. Ensimmäiset kaksi liikettä olivat hyppynouto (9,5 ja 9 = 9,25 p.) ja neliökävely (9 ja 8,5 = 8,75 p.).
Seuraavaksi kehään mentiin tekemään ruutu (9,5 ja 10 = 9,75 p.) ja seuraaminen (7 ja 8 = 7,5 p.). Veikkaan että seuraamisessa pisteitä meni tiiviydestä, mutta en tietenkään voi olla ihan varma, koska tuollahan ei anneta mitään suullista palautetta. Kentsun seuraaminen on kuitenkin omasta mielestä tosi siistiä - K säilyttää hyvin paikkansa, mutta varsinkin hitaassa se on pikkaisen tiivis. Se ei paina, mutta sen pää osuu hieman mun jalkaan.
Tämän jälkeen oli puolen tunnin lounastauko. Sitten jatkettiin ohjatulla (8 ja 10 = 9 p.), jossa saimme taas arvonnassa oikean puolen, sekä kaukoilla (10 ja 9 = 9,5 p.), jossa oli tällä kertaa "normijärjestys", aloitus istumisella.
Jäljellä oli enää kaksi liikettä ja paikallamakuu. Tässä kohtaa kuulin epäviralliselta tuloslaskijalta Tytiltä, että Kentsu on kolmantena. Mitä? Tieto oli aikamoinen yllätys. Kentsu oli kyllä tuntunut tosi hyvältä kehässä, ja se oli tehnyt tasaista ja kivaa suoritusta läpi koko kisan. Mutta en silti olisi arvannut, että se olisi noin korkealla.
Jäljellä ei-niin-kivat-liikkeet tunnari (9 ja 9 = 9 p.) ja luoksetulo (8,5 ja 8,5 = 8,5 p.).
Ennen paikallamakuuta saimme jo virallistakin väliaikatietoa. Sen mukaan Jatsi johti, Kentsu oli toisena ja kolmantena oli Saida-kessu. Kentsun ja Saidan piste-ero oli 0,25 p. Tiesin jo ennen paikallamakuuta, että siinä kohtaa Saida menee Kentsun ohi, koska tuskin muutaman tunnin aikana olisi tapahtunut jotain ihmeparannusta Kentsun lihaskireyksisen suhteen (jotka siis näkyvät vain paikallaoloissa, joissa Kentsun pitää olla tietyssä asennossa pitkään). Niinpä asetinkin itselleni tavoitteeksi sen, että K tottelee paikallamakuun alun ja lopun käskytyksiä kerralla (ja siis mun käskyjä :)). Muulle en voi mitään. Jos sen pitää parannella asentoaan, niin sen pitää.
Jonkinlaista parannusta on kuitenkin tapahtunut, koska nyt K makasi koko ajan "jalat allaan". Vielä lauantainahan se veti toisen takajalkansa taakseen. Jotain huojuttelua oli kuitenkin tapahtunut (se näkyi pisteissä, ja siitä osasivat myös ystävät kertoa), mutta meidän tavoite - alun ja lopun käskytykset - onnistui. Pisteitä tuli 8,5 ja 8 = 8,25 p.
Järjestys 19 koirakon jälkeen oli Jatsi, Saida, Kentsu. En oikein kyennyt ymmärtämään, miten Kentsu olikaan niin korkealla. Aivan uskomatonta. Jännitys säilyi loppuun asti, sillä juoksunarttu Sigma oli vielä suorittamatta. Sehän oli voittanut lauantain kilpailun, joten sillä oli jo sen puolesta pistejohto.
Sigma teki tosi hienoa suoritusta liike toisensa perään. Viimeinen yksilöliike oli luoksetulo, ja siinä Sigma menikin kahdesti maihin (ja taisi tulla myös kaksoiskäsky). Näin ollen liike meni nollille.
Ihmisiä alkoi tulla onnittelemaan meitä pronssista. En oikein käsittänyt, että me oltiin oikeasti mitaleilla. Totta puhuakseni en ole tainnut sisäistää sitä vieläkään. :)
Tässä mitalikolmikko: vasemmalla SM-2 Jenni & Saida, keskellä SM-1 Lentsu & Jatsi, oikealla SM-3 minä & Kentsu.
Palkintopallikuvausten jälkeen meistä otettiin vielä kuva Koiramme-lehteen.
Tulosten mukainen järjestys oli lopulta tällainen: Jatsi, Saida, Ken, Pihka, Paavo, Tuuri, Rimma, Flu, Meg, Sigma, Mette, Numa, Robban, Töpö, Piitu, Katla, Noomi, Pixi, Speedy ja Hula. Onnittelut kaikille!
Meidän treeniryhmällä meni kyllä upeasti. Tuuri oli sunnuntaina kolmas, ja yhteistuloksena oli SM-6. Rimma ei näyttänyt tällä kertaa aivan parastaan, mutta oli silti SM-7. Ensi vuonna Jokukin pääsee mukaan. :)
Tässä Mari & Rimma hyppynoudossa.
Sirke ja Tuuri palkintojenjaossa.
Palkintojenjaon ja kuvausten jälkeen pakkasimme automme - ei mitenkään kovin järjestelmällisesti... Onneksi saimme Tesun autoon Rimman häkin ja Kentsun ruokasäkin, koska meillä ei tosiaan enää tässä vaiheessa päivää riittänyt energiaa tämän järjestellisempään toimintaan...
Kentsu ja Rimma saivat sentään matkustaa mukavasti. :)
Kiitos Marille, Tesulle ja Sirkelle matkaseurasta. Kaikille muille kiitos hyvästä ja hauskasta seurasta kisapaikalla sekä kaikista onnitteluista. Kiitos Tesulle videokuvaamisesta ja Tarjalle valokuvaamisesta. Kehäkuvat on Tarjan ottamia, palkintokuvat on Tesun ottamia ja muut taitaa olla mun ottamia.
Jäljellä oli enää kaksi liikettä ja paikallamakuu. Tässä kohtaa kuulin epäviralliselta tuloslaskijalta Tytiltä, että Kentsu on kolmantena. Mitä? Tieto oli aikamoinen yllätys. Kentsu oli kyllä tuntunut tosi hyvältä kehässä, ja se oli tehnyt tasaista ja kivaa suoritusta läpi koko kisan. Mutta en silti olisi arvannut, että se olisi noin korkealla.
Jäljellä ei-niin-kivat-liikkeet tunnari (9 ja 9 = 9 p.) ja luoksetulo (8,5 ja 8,5 = 8,5 p.).
Ennen paikallamakuuta saimme jo virallistakin väliaikatietoa. Sen mukaan Jatsi johti, Kentsu oli toisena ja kolmantena oli Saida-kessu. Kentsun ja Saidan piste-ero oli 0,25 p. Tiesin jo ennen paikallamakuuta, että siinä kohtaa Saida menee Kentsun ohi, koska tuskin muutaman tunnin aikana olisi tapahtunut jotain ihmeparannusta Kentsun lihaskireyksisen suhteen (jotka siis näkyvät vain paikallaoloissa, joissa Kentsun pitää olla tietyssä asennossa pitkään). Niinpä asetinkin itselleni tavoitteeksi sen, että K tottelee paikallamakuun alun ja lopun käskytyksiä kerralla (ja siis mun käskyjä :)). Muulle en voi mitään. Jos sen pitää parannella asentoaan, niin sen pitää.
Jonkinlaista parannusta on kuitenkin tapahtunut, koska nyt K makasi koko ajan "jalat allaan". Vielä lauantainahan se veti toisen takajalkansa taakseen. Jotain huojuttelua oli kuitenkin tapahtunut (se näkyi pisteissä, ja siitä osasivat myös ystävät kertoa), mutta meidän tavoite - alun ja lopun käskytykset - onnistui. Pisteitä tuli 8,5 ja 8 = 8,25 p.
Järjestys 19 koirakon jälkeen oli Jatsi, Saida, Kentsu. En oikein kyennyt ymmärtämään, miten Kentsu olikaan niin korkealla. Aivan uskomatonta. Jännitys säilyi loppuun asti, sillä juoksunarttu Sigma oli vielä suorittamatta. Sehän oli voittanut lauantain kilpailun, joten sillä oli jo sen puolesta pistejohto.
Sigma teki tosi hienoa suoritusta liike toisensa perään. Viimeinen yksilöliike oli luoksetulo, ja siinä Sigma menikin kahdesti maihin (ja taisi tulla myös kaksoiskäsky). Näin ollen liike meni nollille.
Ihmisiä alkoi tulla onnittelemaan meitä pronssista. En oikein käsittänyt, että me oltiin oikeasti mitaleilla. Totta puhuakseni en ole tainnut sisäistää sitä vieläkään. :)
Kentsun loppupisteet olivat 282,75 p. Se oli sunnuntain kisassa neljäs. Kun laskettiin lauantain ja sunnuntain pisteet yhteen, Kentsusta tosiaan tuli SM-3!!!
Aivan uskomattoman hienoa on se, että Kentsu teki molempina päivinä peräkkäin ehjän ja tasaisen suorituksen. Ja mikä parasta, se tuntui ihan äärimmäisen hyvältä. Sen kanssa oli ilo olla kehässä. Fiilis oli todella hyvä. Ja sitähän me aina tavoitellaan: hyvää fiilistä. Se tavoite toteutui, ja bonuksena tuli kaikkea muutakin, mistä ei osattu edes haaveilla. :)
Tässä mitalikolmikko: vasemmalla SM-2 Jenni & Saida, keskellä SM-1 Lentsu & Jatsi, oikealla SM-3 minä & Kentsu.
SKL palkitsi myös kunniapalkinnolla ylituomarin valitseman parhaan koirakon, ja se pysti osui Katalle ja Paavolle. Paavo tekikin todella hienoa työtä!
Palkintopallikuvausten jälkeen meistä otettiin vielä kuva Koiramme-lehteen.
Tulosten mukainen järjestys oli lopulta tällainen: Jatsi, Saida, Ken, Pihka, Paavo, Tuuri, Rimma, Flu, Meg, Sigma, Mette, Numa, Robban, Töpö, Piitu, Katla, Noomi, Pixi, Speedy ja Hula. Onnittelut kaikille!
Meidän treeniryhmällä meni kyllä upeasti. Tuuri oli sunnuntaina kolmas, ja yhteistuloksena oli SM-6. Rimma ei näyttänyt tällä kertaa aivan parastaan, mutta oli silti SM-7. Ensi vuonna Jokukin pääsee mukaan. :)
Tässä Mari & Rimma hyppynoudossa.
Sirke ja Tuuri palkintojenjaossa.
Palkintojenjaon ja kuvausten jälkeen pakkasimme automme - ei mitenkään kovin järjestelmällisesti... Onneksi saimme Tesun autoon Rimman häkin ja Kentsun ruokasäkin, koska meillä ei tosiaan enää tässä vaiheessa päivää riittänyt energiaa tämän järjestellisempään toimintaan...
Kentsu ja Rimma saivat sentään matkustaa mukavasti. :)
Kiitos Marille, Tesulle ja Sirkelle matkaseurasta. Kaikille muille kiitos hyvästä ja hauskasta seurasta kisapaikalla sekä kaikista onnitteluista. Kiitos Tesulle videokuvaamisesta ja Tarjalle valokuvaamisesta. Kehäkuvat on Tarjan ottamia, palkintokuvat on Tesun ottamia ja muut taitaa olla mun ottamia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)