Katsausta, osa 2 - ja uimakilahdus

Noudot on Ylvan mielestä kiva juttu. Olen tehnyt pääsääntöisesti vain vauhtinoutoja sen kanssa, mutta nyt ollaan otettu muutamia muitakin juttuja mukaan kuvioihin.

Tässä perusnoutoa (vauhtinouto ja nostoja).

Olen siis vain pitänyt Ylvaa pannasta kiinni heiton aikana ja päästänyt siitä noutoon. Nyt ollaan alettu hakea alkuun malttia. Olen laittanut Ylvan käy siihen -käskyn alle ja mennyt pikkaisen kauemmas siitä heittämään kapulan. Muutaman kerran Y on jätetty noissa tilanteissa myös istumaan. Kapulan heiton jälkeen en vältämättä päästä Ylvaa heti noutamaan, vaan leikitän sitä ensin. Haluan nimittäin, että se osaa myös luopua tuossa tilanteessa kapulasta. Se kun tykkää noudoista aika paljon, niin tästä voisi muuten tulla jotain ongelmia. Tätä treeniä on tehty vasta muutamia kertoja. Videoilla näkyvät tapaukset taitavat olla toiselta treenikerralta. Ylva ei ole vielä ihan valmis heti leikkimään, mutta "pakotettuna" alkaa kyllä leikkiä. Ja siinä vaiheessa se päästääkin kivasti irti kapulasta, siis ajatuksissaan. Kun se leikkii hyvin, päästän sen noutamaan joko suoriltaan tai sitten autan namin kanssa sivulle. Tosin tässä tuli sitten uusi ongelma - Ylva ei tietenkään enää näe minne kapula on lentänyt ja joutuu etsiä sitä. Toki tässä on treenattu alun malttia, mutta silti en kauheasti tykkää, että Y joutuu etsiä kapulaa. Olenkin nyt viime treeneissä tehnyt niin, että kuljen samalla lähemmäs kapulaa, kun leikitän Ylvaa narulelulla. Silloin pystyn päästää Ylvan kapulalle lähempää.

Tässä jotain noutotreeniä sisältäen alun malttia eli Y on käy siihen -käskyn alaisena heiton aikana.




Olen harjoitellut erikseen myös kapulan pitoa. Ylva ei pure kapulaa, mutta sillä saattaa usein olla vähän löysä ote. Ja läähättäessä kieli voi pyöräyttää kapulaa suussa. Ollaan tehty joitain perustreenejä eli pitoa tarjoamisen kautta + niin, että vedän kapulasta + Y on joutunut liikkua kapula suussa (tekee kieppejä, maahanmenoja, istumisia jne). Jos suu käy, niin puutun asiaan. Sivulle oon pyytänyt vasta "takakautta".

Täällä on jotain pitotreeniä ja lopussa on myös niitä malttitreenejä, joissa Y iloisesti nousee istumaan. Tokassa en päästänytkään sitä sitten noutamaan ja hain kapulan uutta heittoa varten, mutta video katkaistaan ennen sitä.

Täälläkin on pitotreeniharjoituksia.

Täällä myös, ja tässä näkee muuten sen, miten Y mieluusti haluaisi istua sivulla vähän ulospäin könöttäen.





Muutama kerta ollaan otettu noutoa vain kutsuna eli jätän Ylvan käy siihen -käskyllä makaamaan maahan, kapula on maassa sen edessä (ei kovin lähellä vielä) ja menen kauemmas ja kutsun Ylvan luokse noutokäskyllä. Sitä tehtiin ensimmäisen kerran silloin, kun nämä videot kuvattiin.

Kutsunoutoa on täällä ja täällä.

Tässä teille malleja.

Muista liikepaloista ei ole nyt videoita, joten jätän niiden käsittelemisen tällä erää. Pitää yrittää nyt aktivoitua videoimisen suhteen. Kentsunkin treenejä olisi kiva saada muistoksi.

Ylva pitää nykyisin namejakin ihan hyvänä palkkana. Mutta namipalkkauksen yhteydessä se ei ole ihan niin aktiivinen kuin lelupalkkauksen yhteydessä. Sitä työstetään eteenpäin. Vaikka Ylvalta löytyy potkua ja voimaa liikkeiden suorittamiseen, niin haluan siltä kuitenkin enemmän aktiivisuutta liikkeiden väleissäkin. Uskon sen kehittyvän ajan myötä. Ollaan kuitenkin vielä siinä vaiheessa, että treenitilanteet vaativat multakin aika paljon aktiivisuutta, ennen kuin osat voivat täysin vaihtua. Ylvan treenien jälkeen onkin aina sellainen olo, että tietää tehneensä. Olen kuitenkin tyytyväinen Ylvan asenteeseen. Se on kivalla mallilla, ja Y on selvästi syttynyt tekemiseen.

Ylva on myös syttynyt uimiseen. Nyt kun se keksi, että vesi on ihan ok-juttu, se kilahti siihen täysin. Olimme eilen uittamassa Ylvaa ja Koodia (mukana myös Kentsu ja Monni) ja Y oli sanalla sanoen hullu. Ekan kerran Y meni oma-aloitteisesti veteen viikko sitten sunnuntaina. Silloin sitä harjoitettiin uimaan kepin voimalla muutaman uimavedon verran. Seuraavaksi Y pääsi veteen seuraavana torstaina. Lampi oli niin matala, ettei siinä voinut uida, mutta silloin Ylva aloitti vesijuoksun... Sunnuntaina käytiin koirien uimarannalla Haukilahdessa, ja siellä Y ui sen verran, mitä sain keppiä heitettyä vähän syvemmälle. Ranta syveni niin hiljalleen, etten saanut heitettyä keppiä kovin syvälle. Eilen sitten Y pääsi oikeasti uimisen makuun.


Y tuli välillä vapaaehtoisesti rantaan.



Ylva ei tarvinnut mitään heitettävää veteen mennäkseen. Se saattoi uida ihan muuten vaan omia lenkkejä. Sen isähän on samanlainen - voi uida parikin tuntia putkeen. Mutta se on sellainen nautiskelijauimari, kun taas Ylva vaikuttaisi olevan raivopää suorittaja. Jos sille heitti veteen uimalelun, Y ui lelulle aivan raivolla. Siis oikasti niin lujaa kuin pääsi - ja kerran piti jotain ajohaukkua muistuttavaa vikinää mennessään. Samoin se tapporavisteli frisbiitä vedessä - tosi fiksua - eikä välitä yhtään, vaikka uppoaa päätä myöten veden alla. Se oli niin fanaattinen, että mä niin näen ongelmia. Jouduin ihan oikeasti komentaa sen pois vedestä. Taidanpa seuraavaksi suunnata sellaiselle rannalle, jolla pystyn itse syöksyä Ylvan perässä veteen, jos se ei tottele mun kutsuja. Ihanaa toki, että se rakastaa uimista noin paljon, mutta kyllä sen pitää kutsusta vedestä pois tulla!

Eilistä uintisessiota on kuvattu myös videolle, mutta en ole vielä ehtinyt siirtää sitä koneelle.



Kennelikin uskaltautui uimaan kepin hakuun.

Frisbiin tapporavistusta tällä kertaa jalat pohjassa - Y teki sitä myös uidessaan.





Tässä vielä kuva sisaruksista uinnin jälkeen. Ikää vuosi ja päivä. :)


Ylva ja Koodi



Katsausta, osa 1

Tässä pientä katsausta 1-vuotiaan Ylvan treeneihin. Hankin tosiaan uuden videokameran, ja sillä on kuvattu nyt kahdet treenit. Heinäkuun 4. päivänä kuvatuissa videoissa kuuluu taustalla musiikkia, joka ei suinkaan ole mun lisäämää, vaan oli meidän treeneissä taustamusiikkina. Samaisella nurmialueella oli nimittäin puistojumppaajat zumbaamassa, ja heidän musiikki soi taustalla. :) Osa videoista on kuvattu viime perjantaina eli 12.7. En ole vielä tutustunut mihinkään editointiohjelmaan, joten videopätkät on laitettu nettiin sellaisenaan. Antavat kuitenkin hieman kuvaa siitä, millä mallilla Ylviksen tekeminen on.

Ken 8 v. 3 kk ja Ylva 1 v - tämän viikon maanantaina :)

SEURAAMINEN
Seuraamisessa on ollut kaikenlaisia vaiheita. Kun siirryimme talven jälkeen ulos treenaamaan, niin se oli hetkellisesti vähän haastavampaa Ylvalle. Häiriöt kun ovat hyvin erilaisia ulkona kuin sisällä. Aistin silloin tällöin nimenomaan seuraamisessa, että Y tiedosti ympäristöään. Se ei välttämättä näkynyt mitenkään sen tekemisessä, mutta sen vain tunsi. Siirryin silloin vähäksi aikaa lelupalkkaukseen ja halusin alkaa nostaa hieman Ylvan virettä seuraamisessa, jotta se pääsisi haasteista. Ja niin kävikin. Ei siinä kauaa kestänyt, kun Y oli jo tottunut treenaamaan ulkonakin. Sehän oli treenannut lähes koko ikänsä sisätiloissa, joten muutos oli varmasti melko suuri.

Vireen nousun myötä alkoi tekniikka hieman hajoilla - Y saattoi painaa ja edistää. Mutta en välittänyt asiasta silloin, kun tarkoituksena oli vain asenteen kasvattaminen. Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että nyt asennetta riittää ja seuraamista voisi alkaa siistiä. Silloin siirryin namipalkkaukseen. Y on silloin aina hieman siistimpi ja hillitympi, joskin työskentelee silti mielestäni kivalla voimalla. Ponteva on sana, joka siitä tulee usein mieleen. :)

Pääsääntöisesti Ylvan seuraaminen on tosi kivaa ja tasaista, mutta toisinaan se yrittää vähän hiihtää ja painaa. En ole vielä lähtenyt puuttumaan niihin, koska ne ovat enemmän poikkeustapauksia. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että Y työskentelee ikäisekseen jo aika tasaisesti.

Teimme pitkään vain suoraa, täyskäännöksiä ja käännöksiä oikealle, mutta jokin aika sitten aloin treenata myös vasemmalle käännöksiä. Haen niissä takapuolen käyttöä, jopa liioiteltua sellaista. Välillä me vähän kompuroidaankin toistemme jalkoihin, mutta se ei haittaa tässä vaiheessa. Ylityöskentely on nyt toivottavaa. Teen usein ensin u-käännöksen ja sitten vasta vasemmalle käännöksen.

Eri rytmejä ollaan tehty jonkin verran, mutta ei hirveesti. Aika paljon teen seuraamista lennosta, mutta välillä harjoittelemme myös perusasennosta lähtöä. Viime aikoina olemme treenanneet myös perusasentoja seuraamissuoralla. Ylvalla kun on taipumusta istua könöttää paino hieman vasemmalle (haluaa varmaankin nähdä mut paremmin). Olen jonkin aikaa katsonut sitä läpi sormien, mutta nyt on tullut sellainen olo, että siihen pitää alkaa puuttua. Samaa vasemmalle könötystä esiintyy muissakin jutuissa, ja niihin on siis nyt alettu puuttua. Tein/teen paljon pysähdyksiä suoralla ja ohjaan/autan kädellä Ylvan istahtamaan heti halutulla tavalla. Se on auttanut.

Joskus tehdään sivulletuloja eri kulmista + kierron kautta. Y osaa tehdä sivulletulon tosi näppärästi ja osumatta. Toisinaan se ei jaksa viimeistellä sitä, jos tulee kovemmalla vauhdilla (esim. kierrosta). Varsinkin treenin loppupuolella, kun tarkin terä on poissa. Siihen on laadittu nyt toimintasuunnitelma, jos/kun Y seuraavan kerran törmää. En nimittäin halua toista osuvaa koiraa! Kentsulle tuli vahingossa opetettua sivulletulo niin, että se haki paikkansa fyysisen kontaktin kautta. Perusasentoja ihan yleensäkin pitäisi alkaa vahvistaa vähän enemmän. Vaikka Ylva seuraa hyvällä paikalla, niin mielestäni sillä ei ole vielä riittävän vahvaa mielikuvaa perusasennosta tilanteessa kuin tilanteessa. Johtuen varmaankin siitä, että se on opetettu eri tavalla, takaperin kävelyn kautta. Kentsu taas on opetettu aikoinaan perusasentojen kautta, joten se tietää unissaankin, missä kuuluu olla.

Ja sitten niitä seuraamisvideoita:

Tässä perusseuraamista, sisältäen myös vähän juoksua ja hidasta + vasemmalle käännöksiä.

Tässäkin jokin perusseuraamispätkä.

Tässä harjoitellaan vasemmalle käännöksiä.

Tässä tehdään sivulletuloja eri kulmista (ainakin jossakin Y osui, oi-oi!).




JÄÄVÄT
Ylvalle on opetettu alusta lähtien kaikkia kolmea jäävää. Aluksi tein seisomisia pallon heiton kera, nyt teen välillä namillakin. En ole ollut ihan niin tyytyväinen tämän edistymiseen. Pitää laittaa mietintämyssyyn, kun on sen aika. Kaikkea kun ei vaan voi kerralla työstää eteenpäin.

Istumisia ja maahanmenoja tein takaperin kävelyn kautta ja sikin sokin keskenään. Ylva erotti ne tosi hyvin. Sitten aloinkin tehdä niitä enemmän omina juttuina. Eli erikseen liikkeestä istumista ja erikseen liikkeestä maahanmenoa. Samoihin aikoihin aloin tehdä enemmän maahanmenoja normiseuraamisen kautta. Tämän tuloksena on nyt se, että Y ei enää kuuntele, jos yritän tehdä niitä sikin sokin. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen asia, mitä katsoisin juuri nyt tarpeelliseksi työstää eteenpäin. Myöhemmin kylläkin. :)

Liikkeestä maahanmenoja teen siis enemmän seuraamisen kautta ja olen saanut kaivettua esille kivan tippumisen maahan. Vaikea uskoa, että Y ei pikkupentuna suostunut menemään millään ohjaustavalla maahan (en siis oikeasti saanut sitä alkuun ohjattua namilla maahan normipentujen tapaan) ja sitten kun se alkoi mennä maahan, se teki sen kuin hidastetusta filmistä.

Liikkeestä istumisia teen nyt pääsääntöisesti takaperin kävelyn kautta, koska tässäkin tuli esille könötysongelma. Eli seuraamisen kautta tehtynä Y kyllä istahti nopeasti, mutta sillä oli taas paino vasemmalle. Takaperin kävelyn kautta tehtynä painonsiirtoa ei tule, siksi olen tehnyt näitä nyt vain pakittaen.

Siksi ehkä Ylvalla on aika voimakkaana nyt mielessä, että pakittaen tehdään istumisia, joten meidän seisomiset ovat tässä hieman kärsineet. Vaatii apuja.

Olen tehnyt jonkin verran asennossa pysymistä erikseen, mutta en ihan kamalasti. En nimittäin usko, että maltti tulee olemaan Ylvan ongelma, kun se vaan saa kiinni siitä, mitä halutaan. Näitä pitäisi alkaa tehdä ehdottomasti enemmän. En ole tehnyt vielä yhtään loppuosaa, ts. ottanut lopun perusasentoa. Eli tehdään joko vain oikean asennon ottamista tai siinä pysymistä.

Tällä videolla on liikkeestä maahanmenoja.

Tällä videolla on sekä maahanmenoja että istumisia.

Täällä näkee ensin yhden pisteelle lähetyksen ja sen jälkeen liikkeestä seisomisia pallon heiton kera ja lopuksi seisomassa pysymistä.

Tässä harjoitellaan seisomassa pysymistä. En ole tehnyt vielä tämän vaikeampaa (koiran kierto). Kohta pitäisi alkaa heitellä palloja jne.




KAUKOT
Kaukot olivat meidän tehotreenissä lopputalvella/keväällä. Tein niitä oikeastaan joka arkiaamu ennen töihin lähtöä. Sitten joskus toukokuussa en enää jaksanut tehdä aamutreenejä, kun oli niin paljon kivempaa tehdä aamulenkki metsässä koirien kanssa. Eli nyt me ollaan aamuisin käyty vain metsässä. Aamutreenien aika on sitten taas myöhemmin syksyllä ja talvella. Tämän myötä meidän kaukojen edistyminen on hieman hidastunut.

Teen kaikkia vaihtoja omina "pareina", en siis sikin sokin. Eli seiso-maahan-seiso-maahan-jne. -vaihtoja omana settinä, ja siinä haluan Ylvan seisovan aika sumpussa, vaikka se pystyykin menemään maahan myös silloin, kun seisoo pitempänä. Ainakin avustettuna. Mutta olen kuitenkin hakenut vähän lyhyempää seisomisasentoa, ja Y usein siirtääkin oma-aloitteisesti etujalkansa vähän taakse, kun on noussut ylös ja syö namppaa. Ylvan tekniikka siis on takajalat paikoillaan. Istu-seiso-istu-seiso-jne. -vaihdoissa Y osaa pakittaa istumaan tosi hyvin. Tätä vaihtoa alettiin jo vähän vaikeuttaa, siis pienentää apuja, mutta kovin paljoa ei olla edistytty, kun ei olla treenattu. Kuinka loogista. Avo-vaihdot eli istu-maahan-istu-maahan-jne. sujuu jo aika kivasti. Näissä aloin hakea pomppuistumista, koska Y osaa todellakin tehdä kaiken kuin hidastetusta filmistä. On käsittämätöntä, miten se kykenee siihen - se vaatii jo aika hyvää kropanhallintaa. Harmi ettei niitä sellaisia vaihtoja taida olla minnekään kuvattuna, kun eroa voi olla vaikea uskoa ja hahmottaa, jos ei ole omin silmin nähnyt. Mutta nyt siis hidastelusta ei ole tietoakaan, mutta ylityöskentely sujuu. :)

Täällä näkyy avo-kaukoja. Maltti olisi valttia... :) Mutta pomppuistuminen sujuu jo aika kivasti.


Roikkutissi... valeraskautta on ilmassa, joskin vain fyysisenä muutoksena.
Vielä ei siis näy missään käytöksessä mitään.

TUNNARI
Tunnistusnoutoa ehdittiin tehdä jo vähän syksyllä ennen lumien tuloa. Silloin piilotin vain yhtä kapulaa. Keväällä palattiin asiaan eli jatkoin ensin yhden kapulan piilotuksella. Aika pian otin häiriökasan mukaan kuvioihin - Ylvaa se ei liikauttanut mitenkään. Pian sitten toin oman kasan taakse. Sitten alettiin pikkaisen levittää kasaa. Oma on edelleen osittain piilossa ja joko kasan edessä, takana tai sivulla. Keskellä muita kapuloita se ei ole vielä ollut, eikä kasaa olla vielä täysin levitetty.

Vien kapulan itse piiloon ja Y odottaa sillä aikaa käy siihen -käskyn alaisena. Olen siis vihdoin ja viimein opettanut sille sen käskyn, jihuu, rasti seinään. :)

Tunnaritreeniä on täällä ja täällä ja täällä.



Kun Y täytti vuoden, K täytti 8 v ja 3 kk. Molemmat ovat syntyneet siis 15. pvä.

Katsaus jatkuu kohta vielä noudon osalta.

Onnea 1-vuotiaalle!

Aika kuluu hurjaa vauhtia - Ylva täytti jo vuoden!

Koodi & Ylva penneleinä:


Ylva 1-vuotissynttäripäivänään:





Ylva on kaikkea sitä mitä toivoin ja vielä vähän enemmän. Olen siis ollut todella tyytyväinen Ylvaan. On ollut mielenkiintoista tutustua taas omanlaiseen persoonaan. Kaikki mun kelpiet ovat olleet sukua toisilleen, ja kaikki ovat olleet ihan omanlaisia persoonia. Ja ihania tietenkin. :)

Kävimme viime sunnuntaina vielä yhdessä näyttelyssä. Mä kun tulin ilmoittaneeksi Ylvan samantien kahteen näyttelyyn varmuuden vuoksi, jotta tarvittava tulos saadaan ja saatiin vieläpä seuraa Koodista omistajineen. No tarvittava tuloshan tuli jo ensimmäisellä kerralla, mutta menimme toiseenkin näyttelyyn, kun sinne oltiin jo ilmoittauduttu. Tuloksena oli ERI1, SA, PN3. Tuomari oli italialainen Francesco Cochetti ja Ylvan arvostelussa luki näin: "Feminin. Correct bite. Good head and expression. A bit straight in shoulder. Good neck, topline and bit low tail-set. Correct rear angulation. Good coat. Moves quite well." Koodi-veikka räjäytti potin nappaamalla sertin ja olemalla ROP. :)

Kävimme muuten lainaamassa mittatikkua yhdestä kehästä arvostelujen jälkeen. Siitä ei nähnyt millin tarkkuudella korkeutta, mutta sen mukaan Ylvan korkeus olisi nyt noin 47 cm. Koodi oli 50 cm. Paino Ylvalla on 15,9-16,0 kilon hujakoilla.

Näyttelyn jälkeen lähdimme koirien kanssa rannalle. Ylva otti kaiken ilon irti siitä.







Ylvaa piti erikoisvahtia näillä kallioilla, sillä se selvästi harkitsi mereen hyppäämistä.



Yritän ehtiä tehdä pienen tilannekatsauksen meidän treeneihin lähipäivien aikana. Ostin uuden videokameran (kun edellinen hajosi), joten nyt saan videoita tietokoneelle ja sen kautta nettiin. Testailin jo hieman sitä ja laitan tänne sitten linkkejä videoihin.


Täällä näkee miten Ylva on kasvanut. Ja tasapuolisuuden nimissä samanlaista kehitystä voi käydä katsomassa Kentsun osalta täällä. :)





Kesäilta sukulaisten seurassa

Tokon SM:ien jälkeen ollaan otettu rennosti. Kentsu ei treenannut ekana viikkona yhtään mitään, eikä päässyt edes mukaan, kun kävin Ylvan kanssa treenaamassa. Tällä viikolla K on saanut tehdä yhdessä treenissä tunnaria ja eilen sukulaistapaamisessa muutaman jutun. Tekee ihan hyvää pitää tokotaukoa - vaikka K itse on ehkä eri mieltä asiasta. Ja totta puhuakseni se tekee erittäin hyvää myös mulle. Kentsun kanssa treenaamisessa kun on pakko olla aika suunnitelmallinen, eikä saa liikaa sortua hurlum-hei-treeneihin, muuten se kostaantuu Kentsun hurlum-hei-asenteessa. Ylvan kanssa treenaaminen on taas niin erilaista, että sitä jaksaa työstää eteenpäin. Niinpä aion hyvillä mielin ottaa vähän rennommin Kentsun treenaamisen kanssa hetken aikaa. Kovin kauaa ei tosin voida lepäillä, koska edessä on piirinmestaruudet. Ajattelin myös yrittää saada sille muutaman ns. taviskisan.

Eilen meillä oli sukulaistapaaminen. Tapasimme siis joidenkin Suomessa asuvien Cefeus-koirien omistajien kanssa Espoossa. Mukana oli myös tuleva omistaja. :) Treenasimme vähän tokoa ja koirat saivat hengailla keskenään. Nurmikenttien vieressä oli lampi, johon koirat pääsivät välillä viilentymään.

Mukana menossa olivat seuraavat koirat:

Veljekset Ken & Yarra:

Cefeus Great Yarra

Cefeus Genius Ken

Sisarpuolet (sama isä) Eevi ja Roima:

Cefeus Oxalis Acetosella II

Cefeus Sir Roima II

Sisarukset Ylva & Koodi:

Cefeus Wonderful Ylva II

Cefeus Wild Koodi II

Sisarukset Femto ja Tikki:

Cefeus Xylo Femto II

Cefeus Xita II

Sekä vierailevina tähtinä sukulaispoika Yello (Voltin poika) ja Nano:

Kelmi Hervoton Hepuli ("Yello")

Placo Dior ("Nano")

Ylva ui ensimmäisen kerran viime sunnuntaina. Mähän laitoin sen viime talvi kerran Hyvinkään koirauimalassa altaaseen, ja Ylva veti siitä aikamoiset herneet nenään. Olin aika yllättynyt sen reaktiosta, koska Ylva ei ole yhtään hernenenäkoiratyyppiä. Nyt kesällä se on ollut vähän sen näköinen veden äärellä, että eipä voisi vähempää kiinnostaa. Viime sunnuntaina olimme Christan ja poikien kanssa heidän rannalla, ja Y olikin yht'äkkiä vedessä. Ensin se vaan seisoskeli siellä, mutta sitten se alkoi "juoksennella" siellä. Se meni usein isoilla loikilla merelle päin, usein jopa upposi pää veden alle, mutta ei ollut asiasta moksiskaan. Oliver houkutteli Ylvaa kepin kanssa syvemmälle, ja niin Y sitten kävi hakemassa kepin ja ui samalla. Se oli vähän sen oloinen, että saattaisi kilahtaa asiaan.

Eilen olikin mielenkiintoista katsoa sen reaktiota, kun päästin sen lammen rannalla vapaaksi. Kyseessä oli siis tehty lammikko, joka ei ollut niin syvä, että siellä olisi voinut uida. Y mietti taas hetken aikaa rannassa asiaa, mutta sitten jossain vaiheessa se lähti veteen kahlaamaan. Sitten se seisoskeli ja käveli siellä pitkät tovi ihan omaan maailmaan uppoutuneena. Myöhemmin se alkoi harrastaa taas vesijuoksua - juoksi kauheilla pompuilla lammikon läpi rannalta toiselle. Toisella puolella oli Teemu Koodin kanssa ja toisella puolella Emma heittelemässä kiviä veteen. Ja niiden väliä Y juoksenteli. Se olisi viihtynyt vedessä varmaan koko illan, joten jouduin komentaa sen sieltä jossain vaiheessa pois. Hassu tapaus.


Ylva seisoo keskellä lampea.

Ylva

Roima ja Ylva

Roima ja Ylva

Femto makaa lammessa. :)

Femto ja Ylva

Oli kiva nähdä pitkästä aikaa Kentsun veljeä Yarraa. Otimme lähtiessä pojista kimppakuvan. Valoa ei enää ollut kovin paljoa, mutta saimme jonkinlaisen kuvan muistoksi. Kentsu tosin oli siinä ihan yhtä iloisen näköinen kuin aina kimppakuvissa...


Ken & Yarra



Mulla on vielä viikko töitä ennen lomallepääsyä. Toivottavasti lomalla on hyvät ilmat, niin voisin käyttää koiria enemmänkin uimassa. Saas nähdä millainen uimari Ylvasta muotoutuu. Sen isähän on melko fanaattinen sellainen, saattaa uida parikin tuntia putkeen. Lomalla on myös tarkoitus käydä mm. Joensuussa. Jos vaan aikataulut sallivat, niin ajattelin tehdä samalla päiväretken Kolille koirien kanssa.

Tässä vielä loppuun muutama kuva Koodista ja Ylvasta. Treenasimme yhdessä viime lauantaina ja sen jälkeen koirat saivat leikkiä yhdessä. Oli tosin aikamoinen helle, joten ihan kamalan vauhdikkaita leikkejä ei nähty, enemmän yhdessä nyhjäämistä. Ne kyllä tykkää toisistaan todella paljon!

Ylva-vampyyri










Ps. Lisää kuvia Cefeus-tapaamisesta löytyy täältä ja Koodista & Ylvasta täältä.