…koira hyvällä hermorakenteella.
Niitä mulla oli uutena vuotena kolmin kappalein, sillä omien kelpieiden lisäksi mulla oli hoidossa vanhempieni airis. Onneksi kukaan niistä ei pelkää raketteja, joten vuodenvaihde sujui rauhallisissa merkeissä. Päivällä ulkoilutin koirien lisäksi kameraa, ja nämä kuvat ovat siltä reissulta.
Uusi vuosi on jatkunut ahkeran treenailun merkeissä. Jouduimme etsimään pari maneesia uusiksi treenipaikoiksi, sillä aiemmassa vakipaikassamme vaihdettiin pohja, jolla emme uskaltaneet enää treenata. Pohjassa oli kierrätysmateriaalia, joka sisälsi muun muassa sähköjohdon palasia. Pohjamateriaalia ajautuu väkisinkin koiriemme mahaan lelujen myötä, ja yksi koirista tulikin pahoinvoivaksi treenien jälkeen. Kentsulla erittyy kuolaa tosi paljon treenatessa, ja pallo on aina ihan märkä. Sen kun sitten pudottaa maahan ja vielä vähän pyörittää sitä siellä alustassa (mikä on Kentsun mielestä huippuhauskaa), niin pallo on aika hirvittävän näköinen ja koira saa sylkeä suustaan maneesipohjaa pallon mukana.
Aiemmin mainitut projektit ovat edenneet ihan kivasti. Tunnarin suhteen tein tosin pienen muutoksen, ja teen sitä omana haistelutreeninä vain kotona. Tein sitä jonkin aikaa treeneissäkin, ja alkuun homma sujui hyvin. Sitten yhtäkkiä Kentsulla tuli pientä epävarmuutta. Niinhän se usein taitaa mennä, että alkuun homma sujuu ok, mutta sitten jossain vaiheessa koira alkaa ”ajatella” ja kokee tilanteessa olevan jotain outoa, kun treeniä tekee paljon eri tavalla kuin yleensä. Nyt teen treeni-treeneissä ihan normitunnareita ja kotona hoidetaan haistelutreenit (joissa olen valmis puuttumaan asiaan, jos kierrokset nousevat ja sen myötä tulee hätäilyjä – ja kierroksia annetaankin välillä tarkoituksella nousta). En ole aiemmin tehnyt tunnaria sisällä, mutta nyt sitä siis tehdään silloin tällöin sisätreeninä. Ja pelkästään tosiaan haisteluosuutta, joka ei sisällä koiran lähetystä, kapulan luovutusta tms. Istun yleensä lattialla kapuloiden vieressä ja Ken saa vapaamuotoisesti tulla kapuloille ja etsiä sieltä omansa.
Uusi idari eli zeta tai what ever on alkanut sujua yllättävän hyvin. Nyt pitänee koputtaa puuta. Kentsullehan on tarkoituksella opetettu idarijärkkä seiso-istu-maahan, ja odotin suurempia vaikeuksia sekoitetussa järjestyksessä. Mutta nyt kun tuota on tullut tehtyä paljon sekoitettuna, niin kaavojen purku ei olekaan ollut kovin vaikeaa. Teen tätä toki paljon helpotettuna eli kerron etukäteen mikä asento on tulossa ja palkkaan heti oikean asennon ottamisesta. Olen lisäksi tehnyt liikettä paljon kokonaisenakin, ja tähän mennessä ainoastaan kerran K on mokannut yhden asennon siinä. Tiedän tosin, että tilanne ei todellakaan ole täysin hallinnassa, joten turha tuudittautua siihen, ettäkö K olisi aina hyvin kuulolla. Veikkaisin, että mokia tulee jossain vaiheessa väkisinkin tapahtumaan, mutta kivalla mallilla on kuitenkin ajatus Kentsun päässä sen suhteen, että jäävien järjestys voikin olla ihan mitä vaan.
Ilman ongelmia ei tietenkään olla selvitty. Kentsulla tuli yhtäkkiä vaikeuksia paikallamakuun käskytyksissä. En ole pystynyt selvittämään mistä se tuli, vaikka olen yrittänyt katsoa muistiinpanojani aiemmista treeneistä. Mutta sitkeässä se oli, ja meinasi yleistyä muuallekin, nimittäin kaukoissa viimeiseen perusasentoon nousuun. Se saatiin onneksi heti purettua.
Kentsulla oli suuria vaikeuksia käskytyksissä. Joko se totteli kaikkien kaikkia mahdollisia käskyjä tai sitten se ei totellut mitään – katsoi vaan, eikä liikahtanutkaan, kun annoin sille käskyn. Lisäksi hommaan tuli tietenkin pienoista ahdistusta... meille molemmille. Onneksi tilannetta saatiin purettua, kun otin käyttöön ekstrapalkan ja treenasimme asiaa to-del-la paljon (jotta siitä varmasti tuli juttu :)). Hieman kyllä mietitytti ja ahdisti miten Ken selviytyy tilanteesta seuraavissa kisoissa, vaikka ehdinkin saada hommaa jo selvästi eteenpäin, joskaan en vielä täysin normaaliksi. Olikin oikea ilon paikka, kun K selvitti tilanteen niin hienosti. Nyt jätetään ekstrapalkka pois odottamaan seuraavaa ongelmaa, koska niiltä ei tunnu voivan välttyä… :)
Uusi idari eli zeta tai what ever on alkanut sujua yllättävän hyvin. Nyt pitänee koputtaa puuta. Kentsullehan on tarkoituksella opetettu idarijärkkä seiso-istu-maahan, ja odotin suurempia vaikeuksia sekoitetussa järjestyksessä. Mutta nyt kun tuota on tullut tehtyä paljon sekoitettuna, niin kaavojen purku ei olekaan ollut kovin vaikeaa. Teen tätä toki paljon helpotettuna eli kerron etukäteen mikä asento on tulossa ja palkkaan heti oikean asennon ottamisesta. Olen lisäksi tehnyt liikettä paljon kokonaisenakin, ja tähän mennessä ainoastaan kerran K on mokannut yhden asennon siinä. Tiedän tosin, että tilanne ei todellakaan ole täysin hallinnassa, joten turha tuudittautua siihen, ettäkö K olisi aina hyvin kuulolla. Veikkaisin, että mokia tulee jossain vaiheessa väkisinkin tapahtumaan, mutta kivalla mallilla on kuitenkin ajatus Kentsun päässä sen suhteen, että jäävien järjestys voikin olla ihan mitä vaan.
Ilman ongelmia ei tietenkään olla selvitty. Kentsulla tuli yhtäkkiä vaikeuksia paikallamakuun käskytyksissä. En ole pystynyt selvittämään mistä se tuli, vaikka olen yrittänyt katsoa muistiinpanojani aiemmista treeneistä. Mutta sitkeässä se oli, ja meinasi yleistyä muuallekin, nimittäin kaukoissa viimeiseen perusasentoon nousuun. Se saatiin onneksi heti purettua.
Kentsulla oli suuria vaikeuksia käskytyksissä. Joko se totteli kaikkien kaikkia mahdollisia käskyjä tai sitten se ei totellut mitään – katsoi vaan, eikä liikahtanutkaan, kun annoin sille käskyn. Lisäksi hommaan tuli tietenkin pienoista ahdistusta... meille molemmille. Onneksi tilannetta saatiin purettua, kun otin käyttöön ekstrapalkan ja treenasimme asiaa to-del-la paljon (jotta siitä varmasti tuli juttu :)). Hieman kyllä mietitytti ja ahdisti miten Ken selviytyy tilanteesta seuraavissa kisoissa, vaikka ehdinkin saada hommaa jo selvästi eteenpäin, joskaan en vielä täysin normaaliksi. Olikin oikea ilon paikka, kun K selvitti tilanteen niin hienosti. Nyt jätetään ekstrapalkka pois odottamaan seuraavaa ongelmaa, koska niiltä ei tunnu voivan välttyä… :)
Kisat menivät muutenkin tosi hienosti meidän osalta. Kentsu teki tasaisen ja ehjän suorituksen sekä tuntui kehässä kivalta. Kiitos kaikille onnitteluista! Mulla oli kisapaikalla hieman erilainen valmistautumistapa kuin yleensä. Vaikea sanoa kuinka paljon se vaikutti suoritukseemme ja vaikuttiko ollenkaan, mutta ajattelin kokeilla sitä toistekin. Kolmen viikon päästä onkin jo seuraava koitos. Eli treenit jatkukoon.
Myra-harmaakuonolainen. Aina yhtä iloisen näköisenä. :)
Jos joku muuten on kissaa vailla, niin mun tutulla on myynnissä norjalaisen metsäkissan pentuja. Yhteystietoja voi kysellä multa. Pentujen isä on Kentsun paras kissakaveri, ja voin kertoa sen olevan tosi makee kissa. Tässä pari kuvaa vajaa pariviikkoisista söpöläisistä.
Jos joku muuten on kissaa vailla, niin mun tutulla on myynnissä norjalaisen metsäkissan pentuja. Yhteystietoja voi kysellä multa. Pentujen isä on Kentsun paras kissakaveri, ja voin kertoa sen olevan tosi makee kissa. Tässä pari kuvaa vajaa pariviikkoisista söpöläisistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti