Ken 12 v.

Pääsiäisenä juhlittiin Kentsun 12-vuotissynttäreitä (15.4.). Olen niin kiitollinen siitä, että herra harmaahapsi on edelleen seuranamme ja voi hyvin. Vuosi sitten olin aivan vakuuttunut siitä, että emme tule näkemään tätä synttäripäivää. Olipas ihanaa olla väärässä!

Kentsu synttäripäivän aamulla.

Asentotunnon heikkeneminen ei ole onneksi edennyt samaan tahtiin mitä se Myralla aikoinaan eteni. On se silti jonkin verran edennyt. Sen huomaa esimerkiksi asfaltilla kävellessä, kun kynnet ovat alkaneet rapista asfalttiin. Kentsu ei nosta jalkojaan kunnolla, ja kun asfaltti ei yhtään jousta, niin kynsien raahausääni on alkanut kuulua. Onneksi meidän ei tarvitse liikkua kovalla alustalla kovinkaan paljoa. Ihan vierestä löytyy metsikkö, jossa käydään niin paljon kuin mahdollista. Nyt kun polutkin ovat sulanneet, niin siellä on turvallista ja ihanaa liikkua. Käymme siellä vähintään kerran päivässä, yleensä useamminkin.

Metsässä Kentsu joutuu nostelemaan jalkojaan, kun maasto on hieman epätasaista puiden juurten ja aluskasvillisuuden takia. Alusta on pehmeä ja joustava, joten mikäs sillä on kipitellä.

Kentsu kävi pääsiäismaanantaina pitkästä aikaa akupunktiossa. Siitä on ollut nyt useamman kuukauden tauko, kun meidän vakkarilääkäri muutti Keski-Suomeen. Fyssarilla ja osteopaatilla Kentsu on toki tässä välissä koko ajan käynyt, mutta olen halunnut löytää sille myös akupunktiolääkärin, koska uskon sen auttavan sen neurologisissa jutuissa. Mielestäni askel oli heti hoidon jälkeen kevyempi, ja kun mukaan lisätään metsälenkit, niin yhtälö on tällä hetkellä toimiva.

Kentsu onkin ollut todella virkeä ja intoutunut taas juoksemaan enemmän kuin talvella. Toivottavasti sama linja jatkuu vielä pitkään, vaikka toki tiedossa on yhteisen ajan rajallisuus. Mutta nyt nautitaan yhteiselosta niin kauan kun sitä vielä riittää.

Koko lauma.

12-vuotias veljentytön kanssa eli Kepa ja Ylva.

Kentsu 12 vee.