Pawprints: Voihan merkitön merkki

Merkin poistaminen ruudusta tulee tuottamaan vielä harmaita hiuksia. Jos se oli jostain pakko ottaa pois, niin olisivat ottaneet sen ohjatusta. Silloin olisi voinut suunnata koiran keskimmäistä kapulaa kohti, ja loppu olisi ollutkin ”vain” kuuntelua ja tottelemista. On aivan eri asia opettaa koira juoksemaan eteenpäin, kun sillä on jokin kiintopiste. Nyt sitä ei ole, mutta sellainen voi vahingossa tulla, jos koira lukitseekin katseensa johonkin ei-toivottuun asiaan. Ja miten sen saa luopumaan kohteestaan ja suuntaamaan katseensa sen jälkeen tyhjään... huokaus, en tiedä, mutta helppoa se tuskin tulee olemaan.

Nyt on Kepan vuoro toimia mallina. Nämä kuvat on ottanut Maija Kultamaa
Kentsun eteenmenotreeneistä.

En myöskään tykkää, että jo olemassa olevia liikkeitä muutetaan. Mieluummin olisi tullut enemmän kokonaan uusia liikkeitä. Ylvan vahvuuksiin ei muutenkaan kuulu nämä hahmotusta vaativat liikkeet, ruutu ja ohjattu. Sen hahmotuskyky on selvästi heikompi kuin Kentsulla on koskaan ollut. Olenkin saanut tehdä töitä sen suhteen, että sen päähän on iskostunut, että tehdään merkki ja ruutu (ja se osaa bongata ne katseellaan). Nyt sille aletaankin kertoa, että jatkossa tehdäänkin ”juokse-tyhjään-mutta-tee-se-tiettyjen-kriteerien-mukaisesti ja ruutu”.

En ihan ymmärrä mitä tällä muutoksella on haettu. Kyseessä ei todellakaan ole ohjattavuusliike, koska käskyjen määrä on rajoitettu. Sittenkin tilanne olisi aivan toinen, jos koiraa oikeasti saisi ohjata rajattomilla käskymäärillä tyyliin: eteen, seiso, oikea, seiso jne. Ja arvostelussa katsottaisiin sitä, että totteleeko koira jokaista käskyä vai ei, eikä lasketa montako käskyä on käytetty.

Mutta ei, nyt pitäisi saada koira juoksemaan hyvällä vauhdilla, luotisuoraan, yhtään ennakoimatta eteenpäin ja pysäytettyä alueelle, jota ei edes saisi merkata kovin näkyvästi. Koska minulla on ohjaajana vastuu siitä, että koira on sallitun alueen sisäpuolella, on sädekin mielestäni pakko merkata niin, että voin sen nähdä. No aika näyttänee miten niitä aletaan merkata, mitä tuomarit tulevat haluamaan jne. Ja miten liikkeen opetus etenee ja millaisia kaikkia ongelmia tulee ratkaistavaksi.

Kuten kaikesta huomaa, mulla on megaluokan asennevamma tätä muutosta vastaan. Ihan varmasti koiran saa opetettua tekemään moniakin asioita, ja varmasti tässäkin tilanne on eri joskus vuoden päästä. Mutta ei muutaman kuukauden päästä. Niinpä loppuvuodesta kisoihin lähtiessämme menemme sinne valitettavasti niin, että tämän onnistuminen tulee olemaan kiinni ennemminkin tuurista kuin taidosta. Ja siitä en tykkää yhtään. Mutta näillä mennään. Yritän muuttaa asennettani ja ottaa tämän haasteena. Onneksi kaikki muutkin ovat samassa suossa. :)

Määrätietoisesti eteenpäin.

Kohteessa eli alustalla.

Olen tehnyt tätä kahdella eri tavalla eli eläkeläis-Kentsu on kaivettu esille koe-eläimeksi. Sillä on Tärkeä Tehtävä, kun sillä testataan miten alusta toimisi eteenlähetyksissä. Olin alun perin alustaa vastaan, johtuen juurikin siitä, että säde saatetaan merkata pienillä teipinpaloilla, enkä halua koiran tarjoavan niitä alustana, eikä edes reagoivan niihin. Mutta sitten keksin, että alustahan voisi olla jättiläiskokoinen. Kävin ostamassa Biltemasta auton jalkatilan maton. :)

Tämän ehdottomia hyviä puolia on ainakin se, että alusta ei yleensä näy lähetystilanteessa, mutta se näkyy suuren kokonsa puolesta kyllä vähän ajan kuluttua, kun koira on vain edennyt suoraan eteenpäin. Niinpä koiran ei tarvitse loppuvaiheessa mutkitella ja etsiä alustaa, vaan voi juosta sille suoraviivaisesti. Lisäksi kroppa ei ole ihan niin kovilla kuin pallolle syöksyssä – ainakin jos katsoo miten reikäpäänä Ylva juoksee pallolle. Ja toistojahan tässäkin tarvitaan, noin triljoona, eli tääkin on yhtä juoksuttamista.

Alustaa voi varmaankin myös pitää aina taustalla – mulla on se siis selvästi pitemmällä kuin kymmenessä metrissä – varmaan tuplamatkan päässä. Pallo pitää häivyttää pois, alustaa tuskin tarttee. Ja kun se on niin iso, niin koira ei voi sotkea sitä teipinpaloihin. Varsinkin kun tarkoitus olisi ottaa jossain vaiheessa häiriöalustoja käyttöön eli laittaa matkan varrelle pienempiä alustoja yms, joihin koira ei saa jäädä kiinni.

Eteen!

Alusta näköpiirissä.

Siihen voi näköjään vähän kompastuakin. :)

Kentsu on siis saanut harjoitella uutta liikettä alustan kera. Ylva on tehnyt vielä vain pallolle juoksemista. Sillä ei nimittäin ole samanlaista asennetta juosta alustalle, se ei ole Ylvan mielestä niin siistiä. Niinpä haluan vähän aikaa kasvattaa sille vain suurta motivaatiota juosta suoraan eteenpäin. Ollaan tehty sitä niin, että Ylva näkee, kun avustaja laittaa pallon (tässäkin matkaa on ainakin tuplasti). Sitten lähetän Ylvan pallolle. Jollain toistolla avustaja laittaakin pallon valmiiksi sillä aikaa, kun mä palkkailen Ylvaa. Se toisto tulee sitten ikään kuin tyhjään lähetyksenä, vaikka sieltä sitten löytyykin pallo, kun Y on juossut tarpeeksi pitkälle. Tämä on toiminut hyvin, joskin emme ole tehneet vielä yhtään mitään muuta kuin pallolle juoksua, joten edessä on vielä vaikka mitä vaiheita (ne vaikeimmat vaiheet).

Olen myös hyödyntänyt hajuvanaa. Tiedä sitten hyödyntääkö Ylva sitä vai ei, mutta ainakin sillä on siihen mahdollisuus. Eli olemme tehneet toistot aina samaan kohtaan. Tässä saa avustaja olla tarkkana, että laittaa pallon samaan kohtaa kuin edellisellä toistolla.

Täällä alusta, lentääkö kohta pallo.

Lisäksi olen koittanut vahvistaa Ylvalla (Kentsulla en ole niin jaksanut, kun se vaan vähän höntsäilee ja toimii koekaniinina noin muuten) katseen suuntaamista alussa eteenpäin. Ylvalle on opetettu erikseen zetan istumista varten katseen suuntaaminen suoraan eteenpäin, ja olen hyödyntänyt sitä tässä. Uskon nimittäin että tällä on aika olennainen osuus liikkeen onnistumisessa. Riippuu toki varmasti koirastakin.

Kentsu on tottunut pyytämään lupaa kontaktilla.

Mutta tässä saisi - ja olisi toivottavaa - katsoa eteenpäin.

Vielä ollaan tehty tätä mahdollisimman helpoissa olosuhteissa eli niin, ettei edessäpäin ole mitään muuta, johon koira voisi vahingossa lukita katseensa. Koska jos niin käy, niin vielä ei ainakaan ole käytössä keinoja, joilla koiran saa irrottamaan katseensa väärästä asiasta ja suuntaamaan sen suoraan eteenpäin kohti tyhjää. Mm. se tulee olemaan yksi treeniaihe, sitten joskus.

Vielä on kyllä pitkä matka siihen, että koira oikeasti osaa tämän ja tietää, että luotisuoraan eteenpäin on mentävä kunnes toisin sanotaan, vaikka se ruutu vetääkin sivussa puoleensa tai huomio menisikin johonkin väärään asiaan ja.. ja.. ja.. Todennäköisesti stopin terävyyttäkin joudutaan Ylvan kanssa treenata, koska eipä se luotisuoraan eteneminen paljon auta, jos pysähtyessään koira tekee pienen kaarroksen… Kentsu osaa kääntyä niin sanotusti akselinsa ympäri, mutta Ylvalle se ei ole yhtä luontaista, joten sekin todennäköisesti lisätään siihen loputtomalta tuntuvaan listaan. Noh, ehkä tää tästä, joskus.

Nyt K osaa mennä myös ruutuun tyhjään lähetyksen jälkeen. Aluksi sen piti
aina mennä käymään ensin alustalla ennen kuin tajusi, että käsky olikin
stopin jälkeen ruutu. :)