PM:t Norjassa, osa 2/2

Sunnuntaina päivä alkoi paikalla istumisella. Tämän jälkeen tehtiin yksilöliikkeet (seuraaminen, tunnistusnouto, hyppynouto ja ruutu) käännetyssä suoritusjärjestyksessä. K oli jälleen aivan loppupäässä, nyt suoritusvuorossa 21. Niinpä vein sen jälleen vähäksi aikaa hotellihuoneeseen paikalla istumisen jälkeen.



Kentsun liikkeet menivät kivasti. Ainoa isompi - ja harmittava - virhe oli kolautus esteeseen paluuhypyssä. Kentsu ei koskaan kolauta esteeseen, ja nyt se teki sen. :( Syynä oli varmasti huono alusta. Moni koira hyppäsi vähän erikoisen näköisesti tuolla matolla. Senkin takia oli aika outoa, että liikkeenohjaaja oli tyrkyttämässä todella korkeita esteitä jokaiselle koiralle. Sain Kentsulle yhden laudan pois, vaikka alustan takia olisi pitänyt ottaa kaksi pois.

Kentsun loppupisteet olivat 262,10 ja sijoitus 9. Olin aivan huipputyytyväinen. Ykköstulos olikin tavoitteenamme. Lisäksi sijoittuminen kymmenen sakkiin noissa kisoissa oli todella hienoa.

Henkilökohtainen kulta jaettiin kahden suomalaisen voimin, sillä Vip ja Jatsi saivat tismalleen yhtä paljon pisteitä! Järjestäjät päättivät jakaa mitalin, joten hopeaa ei tällä kertaa jaettu. Pronssia sai tanskalainen Texas.

Tässä Christa & Vip, suomalaistuomarivahvistus Tommi Varis sekä Lentsu & Jatsi.



Pohjoismaiden tottelevaisimmat Jatsi & Vip.

Alakuvassa olemme palkintojenjaossa isossa kehässä, jossa emme valitettavasti kuulleet Maamme-laulua, vaikka se oli järjestäjille toimitettu. Kentsua alkoi jossain vaiheessa kyllästyttää rivissä istuminen, ja se yrittikin imuroida matolle tippuneita näyttelykoirien nameja. :)

Suomen joukkue, joka pokkasi joukkuekilpailussa HOPEAA! Kulta meni Ruotsille ja pronssi Norjalle.

Kisojen ja palkintojenjaon jälkeen käytimme koirat kunnon lenkillä ennen kuin menimme syömään. Illan ohjelmaan kuului myös maksujen selvittäminen hotellin kanssa, kuka maksaa mitä jne. Pelkästään joukkuelaisten koirat maksoivat neljältä yöltä noin 750 euroa. On siellä Norjassa vaan niin halpaa...

Maanantaina olikin sitten kotiinpaluu edessä. Heidi oli lähtenyt ajamaan Tukholmaan edellisyönä, Lentsu ja Jukka lähtivät maanantaiaamuna. Jessica ja Pipa lähtivät ensimmäisenä kentälle, ja sen jälkeen oli Elinan ja minun lennon vuoro. Satu ja Christa jäivät vielä odottamaan omaa lentoaan.

Tässä ollaan hotellin edessä valmiina lähtemään kotiin.

Saatiin muuten taas juosta junalaiturilla koko laiturin pituudelta... Tällä kertaa juoksimme oikeaan junaan, mutta olimme odottamassa lemmikkivaunua junan väärässä päässä. Nyt se ei ollutkaan ensimmäisessä vaunussa, vaan viimeisessä...

Juna-asemalta pääsi suoraan lentokentälle.

Iloiset matkaajat. :)

Näimme muuten Norjaan lähtiessä koirien lastauksen koneeseen. Se tapahtui tosi nätisti ja näppärästi yhden miehen nostaessa boksin kevyen näköisesti liukuhihnalle, joka kuljetti boksin koneeseen. Yritimme taas bongata koirien lastauksen Norjan päässä, kun olimme vielä liikenteessä valoisaan aikaan. Pian näimmekin, kun koirat tuotiin ulos.

Koirat joutuivat olemaan ulkona yllättävän kauan. Mietimme vain minkähänlainen meteli siellä onkaan...

Ja taas tuli kuulutus... tällä kertaa se koski kaikkia matkustajia, ei vain meitä. Koneessa oli jokin tekninen vika, joten lähtisimmekin jollain toisella koneella, jonne meidät veisi lentokenttäbussi. Samassa koiratkin napattiin letkan jatkeeksi muiden matkatavaroiden kanssa. Vitsit että ne ajaa siellä lujaa... Kaipa ne hyvin pysyivät kyydissä.

Niinpä emme nähneetkään koirien lastausta, vaan näimme koirat seuraavan kerran Helsinki-Vantaan lentokentällä. Välilasku tehtiin taas Ruotsissa. Tällä kertaa meillä oli kahden tunnin vaihto, mikä tuntui aika pitkältä (kun väkisinkin mietti miten koirat voivat ja missähän niitä pidetään). Aika tosin meni tekstiviestejä lähetellessä ja soitellessa niin Suomeen kuin Norjaankin. Finnairin matkatavarankäsittelijät olivat nimittäin aloittaneet lakon juuri ennen kuin Jessica laskeutui Suomeen. Lakon takia Katla joutui olemaan koneessa kolme tuntia, ennen kuin se saatiin pois koneesta!

Alkoi kiivas selvittely onko SAS:n matkatavarankäsittelijät samasta firmasta vai ei eli onko meillä edessä sama juttu, kun pääsemme Suomeen. Onneksi selvisi, että SAS:n työtekijät ovat eri firmasta.

Christalle ja Sadulle puolestaan annettiin Finskin puolesta ohjeeksi olla nousematta koneeseen Norjassa. Finnair kun ei voinut luvata saavansa koiria koko yönä pois koneesta lakon takia. Niinpä Satu ja Christa joutuivat jäämään yöksi Norjaan.

Arlandassa oli jo joulu kovasti esillä.

Matkaseurana meillä oli örkkejä.

Laskeuduimme Helsinki-Vantaan kentälle seitsemän aikaan illalla. Samoihin aikoihin Jessica sai vihdoin Katlan itselleen. Me saimme koirat oikeastaan heti. Ei voi kuin kiittää SASia nopeasta toiminnasta.

Satu ja Christa jäivät Norjaan reiluksi vuorokaudeksi. Seuraavana päivänä peruutettiin lentoja toisensa perään, mutta vihdoin ja viimein he saivat paikat tiistai-illan lennolle sekä vakuuttelut ja vannomiset sen suhteen, että he todellakin saavat koirat koneesta Suomen päässä. Niin loputkin joukkuelaiset pääsivät vihdoin kotiin jälleen kerran yhden tapahtumarikkaan reissun päätteeksi.

Kiitos kaikille hauskasta seurasta!

ps. Kisapaikan, palkintojenjaon ja joukkueen kuvat ovat ottaneet Mari ja Tesu - kiitos kuvauksesta sekä kaikesta avusta viikonlopun aikana. Muut kuvat ovat mun ottamia.