Frisbii on pop

Frisbii on molempien koirien mielestä huippulelu. Myra on paljon valikoivampi lelujen suhteen kuin Kentsu, ja Myrkyn mielestä frisbii on ehkä parasta mitä se tietää. Frisbiin kopittelu on huippukivaa, mutta vielä kivempaa on koittaa purra maata frisbiin läpi. Kesällä Myra innostuu myös niittämään ruohoa frisbiin vierestä - oudolla koiralla oudot huvit. :) Frisbiin kanssa iloittelu onnistuu myös talvella.

Alakuvassa Myra yrittää purra maata frisbiin läpi - talvella ei vaan oikein saa kunnon otetta. :) Usein nurmella lopputuloksena on se, että frisbiin mukana maasta nousee kunnon ruohotuppo. Kovin kauaa ei frisbiit Myran käsittelyä sattuneista syistä kestä...

Suurta huvia on myös juosta frisbiin perässä ja heittäytyä etujaloilla maahan laskeutuneen frisbiin päälle ja luisua metritolkulla sen kanssa eteenpäin. Sen jälkeen sitä tietenkin lennätetään etujaloilla - tällä tyylillä on joskus kadonnut frisbii mm. lumihankeen lopullisesti. Tämä tyyli näyttää olevan vahvana myös Kentsulla, joka myös kuopii etujaloillaan kaikkia mahdollisia lelujaan. Sekin on onnistunut kadottamaan punotun narulelun maneesin pohjaan piiloon. En oikeasti ymmärrä miten hyvin se sai sen sinne sullottua, mutta lelua ei ikinä tosiaankaan löytynyt...