Ajatus tässä tavassa on siinä, että koira oppii kulkemaan sivusuunnassa niin, että senkin rintamasuunta säilyy. Lisäksi tavoitteena on se, että koira todellakin pysyy jaloillaan/kävelee, eikä tarjoa perusasentoa jokaisen askeleen väliin. Niinhän sivuaskeleet tulee usein opetettua, perusasentojen kautta. Mä ajattelin testata tällaista tyyliä, ja osin tähän liittyi myös se, etten opettanut Ylvalle aluksi perusasentoa istuen, vaan seisten. Täytyy myöntää heti alkuun, että mä en ole ollut kovin perusteellinen näiden nippelinappeliosuuksien opettamisen suhteen, mutta hauskaa kuitenkin tehdä uusia testailuja.
Opetin Ylvalle pentuna kosketusalustan (ja sen avulla myös sivulletulon). Siitä oli helppo siirtää ajatus pitemmälle alustalle. Mulla on käytössä vanha matonsuikale, joka saisi olla pitempi, mutta tällä mennään. Olemme Ylvan kanssa vastakkain ja kuljemme vasemmalle ja oikealle - Y pitää etutassut alustalla.
Tällaista tehtiin jonkin verran Ylvan ollessa pentu. Sitten jätin sen tauolle, kun oli niin paljon muitakin asioita opetettavana. Ajattelin ottaa askelten työstämisen meidän kotitreeniprojektiksi tälle talvelle. Toisin kävi. En vaan saanut aikaiseksi jatkaa asian työstämistä. Muutama hassu treeni ollaan tehty, eikä niitäkään ei olla tehty kotona. Eli toistaiseksi tämä ei kuulu meidän kotitreeniprojektien joukkoon. :) Onneksi on vielä aikaa siihen, jolloin oikeasti "tarvitaan" sivuaskelia. Joten eiköhän nämä joskus valmistu - kun saan oikeasti aikaiseksi alkaa työstää tätä eteenpäin.
Videoimme tammikuun lopulla pätkän treenistä. Sitä voidaan pitää aika lailla meidän lähtötilanteena - ja nykytilanteena, koska treenejä ton suhteen ei ole ollut kuvauksen jälkeen kun muistin mukaan vain yksi. Sain vihdoin ja viimein siirrettyä videon nettiin, ja sitä pääsee katsomaan täältä.
Kiva että on nyt muistona meidän lähtötilanne. Katsotaan mihin joskus päädytään.
Ylva liikkuu suhteellisen hyvin tilanteessa, jossa olemme vastakkain ja mulla on kädet näkyvillä. Joskin liike saisi olla paljon rauhallisempaa (itsekin saisin hidastaa tahtia) + liikettä voisi jatkaa pitemmällekin, mutta matto loppuu kesken.
Olen testannut myös sellaista, että laitan kädet mun selän taakse. Se on heti vaikeampi tilanne Ylvalle. Sitä pitäisi nyt vahvistaa.
Muutaman kerran ollaan kokeiltu myös askelia sivulla oikealle. Siinä on aikamoista säätämistä, enkä ole vielä päättänyt (testannut) miten mun pitäisi siinä askeltaa. Mietimme sellaista vaihtoehtoa, että Y olisi aavistuksen taaempana, jolloin se voisi liikuttaa etujalkojaan sivusuunnassa mun jalkojen takana. Se voisi olla sujuvampaa. Katsotaan mihin päädytään (jahka nyt treenattais tätä). Tuosta yhden kerran testauksesta on myös joku videopätkä, mutta sitä en ole ehtinyt vielä katsoa. Samaisella videolla on muutakin treenausta. Pitää koittaa löytää jostain ylimääräistä aikaa videon saamiselle nettiin.
Kentsun kolmen viikon kipulääkekuuri loppui tänään. Kentsu on jo selvästi parempi, mutta ei täysin oireeton. Jännevammojen parantumisessa kestää varmasti aikansa, joten nyt pitää vaan malttaa odotella. Tosin hiljalleen pitäisi alkaa päästä takaisin normielämään. Hihnalenkeillähän Kentsu on saanut olla, mutta että se saisi normaalisti juoksennella ja revitellä ja treenailla. Jos siihen ei pikkuhiljaa aleta päästä, niin sitten toipuminen ei ole lähtenyt oikeasti halutulla tavalla käyntiin. Sitten pitää ottaa yhteyttä lääkäriin jatkotoimenpiteitä varten.
Sorruin taas uusiin kaulapantoihin... Niissä on brodeerattuna koiran nimi, pari tassunjälkeä ja mun puhelinnumero. Kentsulla on vihreä/neonvihreä ja Ylvalla on khaki/neonoranssi. |
Kevät on edennyt ihanaa tahtia! Ylva on lenkeillä usein selkää myöten kurassa. Mutta ei haittaa! Nyt on valitettavasti luvattu takapakkia kevään edistymisen suhteen. Blaah! |
Ihanaa että jaksat tänne kirjoitella mistä olette lähteneet liikkeiden (tai sen osien) opettelussa ja miten etenette, näistä oppii paljon! :)
VastaaPoista