Näytelmiä ja näytöksiä

Olimme viikko sitten lauantaina koiranäyttelyssä! Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi näyttelyssä ollut. Säännötkin ovat ehtineet muuttua kai muutamaankin otteeseen, joten olin melkoisen pihalla siitä, miten ne kuviot oikein menevätkään. Tajusin vasta paikanpäällä, että ”värikooditkin” olivat muuttuneet. Olin metsästämässä siellä Ylvalle sinistä, ns. vanhaa kakkosta. Mutta kävi ilmi, että keltainenkin riittäisi. Toisin sitten kävi…

c Veera R.

Olimme matkassa Charloten ja Koodin kanssa. Näyttelyksi olimme valinneet SBCAK ry:n erikoisnäyttelyn mm. siksi, koska sen jälkeen oli tarjolla jalostusluento, jossa oli mielenkiintoisia aiheita kuultavana. Näyttely järjestettiin Jämsässä, joten lähdimme matkaan aikaisin aamulla. Myös Kentsu lähti mukaan, koska näyttelyssä oli epävirallinen Grand turismo -luokka turistikoirille, hieman ”viallisille” sellaisille. J Kentsuhan on kastroitu ja sillä on sentin yläpurenta, joten se sai mennä turistiluokkaan. Tosin on Kentsukin käynyt pari  näyttelyä nuoruudessaan ennen kastrointia, ja purentaviasta huolimatta sillä on jopa yksi serti.

Sää ei valitettavasti suosinut. Lähes koko päivän satoi. Kehässä ollessa taisi olla sateessa pieni breikki, mutta kyllä me silti itsemme märiksi siellä saimme.

Ensin kehään meni Koodi, joka sai EH:n ja oli junnu-urosten toinen. Koodi esiintyi kehässä kuin vanha konkari! Urosten jälkeen oli narttujen vuoro. Mua mietitytti etukäteen miten saan Ylvan ravaamaan. Se kun peitsaa mielellään. Ihme tapahtui, sillä Y ravasi lähes koko ajan. Asiaa helpotti varmaankin epätasainen alusta.

c Miira I

Ylva oli kehässä elämäänsä kyllästyneen oloinen. Se ei arvoittanut kehässä oloa kovinkaan korkealle, vaan piti sitä melko tylsänä juttuna. Kaikki tuomarin lääppimiset menivät hyvin, kuten ajattelinkin. Kun tuli ”tuomion” aika, Ylva yllätti täysin – tai siis tuomari yllätti. Ylva sai ERIn, voitti junnunartut, sai SA:n (ainoastaan luokkavoittajat saivat tuolla SA:n, joten niitä ei hirveästi jaeltu), pääsi paras narttu -kehään ja sijoittui siellä toiseksi saaden myös sertin. Oh-hoh! Kyllähän se mun mielestä on tosi kaunis, mutta en odottanut tuomarin ajattelevan samoin. Ei kyllä oikeasti tullut mieleenkään, että Y nappaisi tuollaisen potin – varsinkaan erikoisnäyttelystä, johon oli ilmoitettuna 70 kelpietä. Mä oon vieläpä ilmoittanut sen toiseenkin näyttelyyn just in case, jos se ei oissutkaan saanut tarvittavaa tulosta tuolta. OMG J

c Veera R.

Ylvan arvostelu:

10 months old bitch. Good working condition. Good head and eyes. Nice earset. Good neck and topline. Nice body for her age. Good tailset. Good angulations and movement.

c Outi Toni. Ylva voitti myös parhaan juniorin kiertopalkinnon.

Kun kelpiet olivat valmiita, oli turistiluokan vuoro. Kelpieitä oli sinne ilmoitettu vain kaksi urosta. Kentsu oli huomattavan paljon iloisempi kehässä pyörähtämisestä kuinYlva, mikä ei ole ihme, koska K on sellainen positiivari. J K sai EH:n ja sijoittui toiseksi.

Kentsun arvostelu:

8 years old male. Nice type. Good head qualities. Good ears and eyes. Nice size. Good angulation and topline. Nice movement.

Tuomari molemmilla oli Gwen Fleming Australiasta.

Kentsusta ei ole kehäkettukuvaa, mutta tässä koirat toukokuun alussa.

Näyttelyn jälkeen oli vuorossa ajan tappamista. Kävimme Charloten kanssa Jämsä-sightseeing-kävelyllä ja odotimme jalostusluentojen alkamista. Ensimmäisen luennon piti Anu Lappalainen, ja aiheena oli koirien synnynnäiset selkänikamamuutokset ja Kennelliiton uusi selkäohje. Toinen luento käsitteli koirien geenitutkimusta ja bortsujen ja kelpieiden tutkimusten tilannetta. Sen piti Marjo Hytönen. Molemmat olivat mielenkiintoisia aiheita. Ylvakin muuten antoi verinäytteen tutkimukseen ennen luentojen alkuja. Kentsu on antanut oman näytteensä joitakin vuosia sitten. Lisää verinäytteitä tarvitaan, joten kaikki näytteitä luovuttamaan

Luentojen jälkeen oli vielä ruokailu. Skippasimme Charloten kanssa jälkiruuan, kun aikataulu oli jo venynyt ja edessä oli vielä ajo kotiin. Koko päivä kestikin sitten karvan vajaa 20 tuntia, ja se sinniteltiin karvan päälle neljän tunnin yöunilla. Melko pitkä rupeama siis. Onneksi oli hyvää seuraa mukana – kiitos Challe seurasta!

Vähän vastahakoiset mallit...

Missi- ja misterkisojen lisäksi olemme kunnostautuneet tokonäytösten parissa. Samalla on korkattu Ylvan ensiesiintymiset näytöksissä. Sen mielestä ne ovat olleet huippukivoja. Olimme lupautuneet HSKP:n Koiranpäivän tapahtumaan tokonäytökseen treenikavereiden kanssa. Tapahtuman piti olla huhtikuussa, mutta lumitilanteen vuoksi se siirrettiin toukokuulle. Se oli viime keskiviikkona. Taas satoi… ja se näkyi valitettavasti myös yleisökatona. Meidän piti vetää näytös kahdesti illan aikana läpi, mutta päädyimme vain yhteen esityskertaan huonon sään ja vähäisen yleisömäärän takia.

Tämän lisäksi tuli pari yllätysesiintymistä, kun olin näyttelyviikonloppuna myös Outdoor-messuilla mun koirien kanssa. Sinne ei oltu saatu näytöstä kasaan – mekin olimme siitä jo kertaalleen kieltäydytty treenikavereiden kanssa näyttelyn ja muiden menojen takia. Lähdin sitten melko lyhyellä varoitusajalla jeesaamaan, koska tarvetta esiintyjistä oli. Molemmat koirat saivat näyttää joitain juttuja, ja ottivat myös ilon irti tapahtumasta. Perjantaina oli yksi näytös ja sunnuntaina kaksi. Nämä taasen olivat helteessä, joten säät ovat olleet melkoisen vaihtelevia.

Koiranpäivän tapahtumassa, c Outi Toni

Ylva seuraa, c Outi Toni

c Outi Toni

c Outi Toni

Nyt lauantaina Kentsulla oli tokokoe. Lähtökohdat kisalle eivät olleet mitenkään otolliset, kun meillä oli ollut näytöksiä useampi. Kentsu kun nostaa niistä hieman kierroksia. Eli viikko-ohjelma ennen koetta oli seuraavanlainen: perjantaina näytös, lauantaina 20 h näyttelyreissu, sunnuntaina kaksi näytöstä, maanantaina näytöstreenit (jotka ovat myös aina vähän hurlumhei’tä), tiistaina ”kunnon” treenit (joissa K ei ollut hyvä, kiitos varmaankin kaiken tuon alla olevan ohjelman), keskiviikkona näytös, torstaina ”kunnon” treenit (joissa K oli hyvä!) ja perjantaina päännollauslenkki-ilta. Ei siis mitkään hyvät lähtökohdat kisalle.

Lisäksi Ylvalla oli ollut tärppipäivät juoksussa meneillään, ja Kentsu yritti astua sitä aina kun silmä vältti. Kentsun mielenkiinto Ylvaa kohtaan oli aika yllättävää, koska se on kuitenkin ollut mukana Rimman astutusreissulla asuen samassa mökissä Rimman kanssa sekä viettänyt viikon juoksuisen Sinan kanssa samassa hotellihuoneessa, eikä sitä ole kiinnostanut juoksunartut yhtään. Toki se hetkittäin muistaa hajun merkanneen jotain, mutta yhtä nopeasti se on myös unohtanut asian. Mutta toisin oli Ylvan kanssa. K olisi erittäin mielellään astunut Ylvan, eikä Ylvallakaan ollut asiaan mitään vastaansanomista. Niitä ei voinutkaan jättää kahdestaan yksin. Mun läsnä ollessa K kyllä uskoi ja lopetti yritykset (hetkeksi), mutta veikkaan senkin vieneen siltä hieman voimavaroja.

Kentsu Koiranpäivän tapahtumassa, c Outi Toni

K teki kisoissa ehjän sarjan. Moni asia oli hyvää ja treenatut jutut olivat menneet eteenpäin. Esimerkiksi nyt K oli tarkkana perusasentojen suhteen ja viimeisteli liikkeiden loput hyvin. Kaukoissa on ollut hieman kuumumista, ja olen sen takia joutunut treenata niitä niin, että tekniikka oli alkanut kärsiä. Nyt olin saanut molempia asioita kuntoon – niin mielentilaa kuin tekniikkaakin. Kiihdyttävät liikkeet onnistuivat mielentilaltaan 50/50. Eli toinen (ruutu) oli oikein hyvä, toisessa (ohjattu) oli vähän kiihtynyt mielentila, mitä varmasti edesauttoi pitkät viiveet, joita liikkuri piti. Tunnari oli jostain syystä tavallista huonompi, ja luoksetulon stopit pitää laittaa nyt erityissyyniin. K kyllä stoppaa hyvin, sitten kun stoppaa… Eli reagoinnissa tuppaa vähän kestämään. Paikallaoloissa K koki jotain haastavaa, koska laittoi makuussa pään maahan. Se on merkki siitä, että tilanteessa on ollut sen mielestä jotain vaikeaa/epämiellyttävää. Lisäksi se oli vetänyt toisen takajalan taakse. Hyvin se onneksi pystyy pompahtamaan istumaan, vaikka makuuasento on tuollainen. Onneksi tällä viikolla Kentsulle on varattuna osteopatia-aika.

Yleisfiilis kisasta ei kuitenkaan ollut ihan niin hyvä kuin toivoisin. K oli edellisessä kisassa mielentilaltaan parempi. Silloin se halusi selvästi tehdä oikein. Nyt se kyllä oli monessa asiassa tarkka, eikä yrittänyt slarvailla missään, näytti iloiselta jne, mutta tunsin kuitenkin, ettei se ollut ihan niin hyvä. Se oli ehkä hieman takki auki -fiiliksellä. Ulospäin sitä ei varmastikaan huomaa, mutta mä tunnen pienen eron. Mä vähän luulen, että väsymys painoi Kentsua. Nyt se saakin ottaa hetken aikaa vähän rennommin, ja sitten jatkamme taas valmistautumista SM:iin. Kokeita meillä ei enää ole ennen sitä, mutta saamme kyllä kisamaisia treenejä järjestämissämme kehätreeneissä.

c Outi Toni

Tässä muuten linkki Ylvan treeneihin, jotka on kuvattu jo kuukausi sitten. Meillä on ollut hieman toimitusvaikeuksia videon saamisessa nettiin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Namista luopuminen. :) c Anna-Leena Väätänen. Mulla on enemmänkin ihania Anna-Leenan ottamia kuvia Ylvan treeneistä. Pitää laittaa niitä jossain vaiheessa tänne näytille.